Eduskunnan yömyöhään tiistaina jatkuneessa täysistunnossa vietiin läpi toimeentulotuen leikkauksen ensimmäinen käsittely, mutta ei siinä kaikki. Ensimmäisessä käsittelyssä oli myös esitys, joka vie kuntouttavan työtoiminnan 50 000 työttömältä.
– Kysynkin nyt edustajilta ihan retorisesti, onko järkevää säästää kaiken kaikkiaan 1,6 miljoonaa euroa tämän esityksen vaikutusten yhteenlaskettavissa taloudellisissa lopputuloksissa niin, että me vähennetään lähes 50 000 aktivointisuunnitelman tekemistä. Onko tämä maa sellaisessa kunnossa, että tämä 1,6 miljoonan euron säästö on järkevämpi kuin se, että joku keskustelisi ihmisen kanssa, joka on työtön, ja antaisi mahdollisuuden myöskin nähdä vähän perspektiiviä ja valoa tulevaisuudessa? sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) kysyi.
Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu, joka kuuluu hyvinvointialueen järjestämisvastuulle. Sitä järjestetään viimesijaisena toimena ihmisille, joilla ei työttömänä ole työ- tai toimintakyvyn rajoitusten takia mahdollisuutta osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön.
Jatkossa aktivointisuunnitelma laaditaan vain niille työttömille, joiden pääasiallinen toimeentulo on toimeentulotuki. Työttömyysturvaa saaville on tarkoitus laatia jatkossa monialainen työllistymissuunnitelma.
Osa voi jäädä kaiken ulkopuolelle
– Hallituksen esityksen omienkin vaikutusarviointien ja asiantuntijalausuntojen perusteella tavoitteiden saavuttaminen ei vaikuta lainkaan todennäköiseltä. Emme kannata esitystä, emmekä pidä siihen sisältyvää 1,6 miljoonan euron rahoitusleikkausta hyvinvointialueilta perusteltuna, Pia Lohikoski (vas.) sanoi.
Hän kertoi asiantuntijakuulemisissa esitetyistä huolista, jotka koskivat asiakkaiden ohjautumista oikeisiin palveluihin ja palveluihin pääsyä ylipäätään.
– Esitykseen sisältyy riski, että osa henkilöistä, joilla on työ- ja toimintakyvyn rajoitteita mutta ei toimeentulotukioikeutta, saattaisi jäädä kokonaan palveluiden ulkopuolelle. Mikäli palvelutarvetta ei tunnisteta, palvelun ulkopuolelle uhkaa jäädä henkilöitä, jotka hyötyisivät kuntouttavasta työtoiminnasta. Palvelun saatavuuden ja laadun heikkeneminen taas johtaa palvelutarpeiden kasaantumiseen ja työllistymisen edellytysten heikkenemiseen, mikä lisää tulevaisuuden kustannuksia edelleen.
Kaikkiaan hallituksella on 12,5 miljoonan euron säästötavoite, joka koskee työllistymistä ja työ- ja toimintakykyä edistävien sosiaalipalveluiden kokonaisuutta.
– Hallituksen omassa esityksessäkin tuodaan esille riski, että osa aktivointiehdon piiristä poistuneista, työvoimapalveluja ja sosiaalipalveluja yhtäaikaisesti tarvitsevista asiakkaista saattaa jäädä kuntouttavan työtoiminnan ja mahdollisesti muidenkin hänelle tarpeellisten palveluiden ulkopuolelle, Lohikoski sanoi.







