Mikä politiikan asia on viikon tärkein ja miksi, vasemmistoliiton turkulainen kansanedustaja Johannes Yrttiaho?
– Hallituksen esitys ydinasekiellon poistamiseksi laista on saanut vastaansa kovaa kritiikkiä. Suuri osa suomalaisista vastustaa.
– Ydinaseiden sallimista kannattava keskustan Antti Kaikkonen esitti tällä viikolla niin sanottua kompromissia, jossa puolueiden sitoumuksella rajattaisiin ydinasekielto rauhan aikaan. Kaikkosen puheet ovat silkkaa hämäystä.
"Kaikkosen puheet ovat silkkaa hämäystä."
– Jos ydinasekielto poistetaan laista, Suomen ydinaseettomuudesta ei enää voida olla varmoja. Eduskunnan säätämä laki määrittää suvereenin valtion tahdon sen oikeudenkäyttöpiirissä.
– Myös rauhan aikaan rajattu kielto, on se sitten puolueiden sitoumukseen tai lakiin perustuva, heikentää kieltoa eikä poista ongelmaa.
– Ja ongelma on se, että paitsi ydinasekiellon poistaminen myös sen heikentäminen tarkoittavat, että Suomen ydinaseettomuudesta ei enää ole varmuutta. Se taas lisäisi uhkaa joutua ensi-iskun kohteeksi suurvaltojen konfliktissa. Myös silloin, kun sota syttyisi jossakin muualla maailmassa suurvaltojen välillä.
– Suomen alueen käyttäminen ydiniskuun lyhentäisi iskuaikaa niin, että Venäjä puolestaan varautuisi aiempaa nopeampaan ja vahvempaan vastaiskuun, mahdollisesti jopa ennaltaehkäisevään iskuun.
Miten vasemmistoliitto on toiminut sen suhteen?
– Nyt on alkanut käydä yhä useammalle selväksi se, mihin F-35 -hankinta, Nato-jäsenyys ja DCA sopimus ovat johtaneet. Ne eivät lisänneet Suomen turvallisuutta, vaan kaikesta päättäen ovat heikentäneet sitä. Suomesta on tullut riippuvainen Yhdysvalloista, sen politiikasta ja sen etujen toteuttamisesta. Tämä näkyy valtiojohdon toiminnassa ja lausunnoissa kansainvälisillä foorumeilla. USA:n ja sen liittolaisten toimintaa ei olla valmiita varovastikaan kritisoimaan, vaikka aihetta olisi. Saati, että mentäisiin pidemmälle. Kädet on sidottu ja suut suljettu.
– On käynyt selväksi sekin, että Suomelle on Yhdysvaltain liittolaisena varattu rooli arktisen alueen militarisoinnissa, joka tehdään Yhdysvaltain etujen mukaisesti. Tähän liittyvät Trumpin Kanadalle ja Grönlannille esittämät vaatimukset. Siihen myös Pohjolan ydinaseettomuuden purkaminen näyttää liittyvän.
– USA:lle ydinaseiden vapaa liikkuminen on osa sen valtapolitiikkaa arktisella alueella. Jännitteiden kasvu kaukana sen omalta alueelta ei sitä haittaa, mutta Suomelle se on valtava turvallisuusuhka.
Miten se on näkynyt omassa työssäsi?
– Nato-sopimukseen ei aikanaan kirjattu mitään kieltoja, kuten muissa Pohjoismaissa tehtiin. Sitä nimenomaan ei haluttu, vaikka me Nato-jäsenyyttä vastustaneet esitimme eduskunnan kannaksi useita lausumia vieraan vallan joukkojen, tukikohtien ja ydinaseiden kieltämiseksi Suomen alueelta. Esitykset hävittiin äänestyksissä. Myöskään DCA-sopimukseen ei kieltoja asetettu.
– Varoitimme, että ilman valtiosopimustasoisia kieltoja Nato-tien päässä olisivat nopeasti ydinaseet. Ja nyt on hallitus ne tuonut pöydälle lainsäädännössä neljäkymmentä vuotta olleen kiellon totaalisen kumoamisen muodossa.
– Jännitteiden kiristyminen Itämerellä, arktisella ja koko Euroopassa on vuorenvarma seuraus Suomen ydinasekiellon heikentämisestä.
– Ydinaseeton Pohjola ja suhteiden parantaminen Venäjään olisivat Suomen etu, ei suinkaan eskalaation lisääminen omilla lähialueilla, ydinvarustelun kiihtyminen tai ydinaseiden leviäminen maailmassa.
Mikä asia on jäänyt tiedotusvälineiltä huomaamatta?
– Naton niin sanottu ydinpelote, johon moni päättäjä tuntuu uskovan, perustuu USA:n ydinaseisiin. Se unohdetaan mielellään, kuten sekin, että niistä päätetään USA:n etujen mukaisesti. Kyse ei ole pelotteesta Suomen turvallisuuden, vaan USA:n suurvaltapoliittisten etujen vuoksi.
Mikä on tämän viikon kulttuurielämyksesi?
– Puhuin tällä viikolla Helsingin ammattiosasto Metalli 5:n tilaisuudessa Paasivuoren puiston kupeessa. Tilaisuus avattiin isäntien omalla, maailman johtajien hulluutta ivaavalla runolla. Siitä sai hyvän vauhdin omaan puheeseen.
Kansan Uutiset julkaisee sarjaa, jossa vasemmistoliiton kansanedustajat vuorotellen kertovat politiikan viikosta.





