Viikon kysymys
Ensi heinäkuun alussa tulee voimaan laki yhteistoiminta-asiamiehestä. Silloin yhteistoimintaa yrityksissä säätelevien lakien valvonta siirtyy uudelle virkamiehelle. Valvonta eriytetään työ- ja elinkeinoministeriön muusta toiminnasta, kuten lakien valmistelusta.
Mistä tällainen hanke on saanut alkunsa, hallitusneuvos Raila Kangasperko työ- ja elinkeinoministeriöstä?
– Viran perustamiseen vaikuttivat perustuslailliset syyt, koska poliittisesti ohjattu ministeriö ei samana organisaationa voisi valmistella ja valvoa lakeja, kuten nyt tapahtuu. Tämä eriyttäminen on uudistuksen ydinkohtia. Samalla toivotaan, että lakien valvonta tehostuisi, vaikka yhteistoiminta-asiamiehen toimisto on alussa varsin pieni.
Millä tavalla asiamies hoitaa hänelle kuuluvia tehtäviä?
– Valvonta on ajateltu asiakasaloitteiseksi. Pyydettäessä ja tarvittaessa asiamies antaa ohjeita ja neuvoja yhteistoimintalakien soveltamisessa sekä yrittäjille että palkansaajille. Asiamiehellä on lain mukaan myös mahdollisuus päästä työpaikoille, mutta sitä ei ole tarkoitettu samanlaiseksi menettelyksi kuin työsuojeluviranomaisilla. Työtapoja voisi verrata tasa-arvovaltuutetun toimintaan.
Minkälaisia asioita työpaikoilta ajatellaan tulevan asiamiehen hoidettavaksi?
– Nykyisellä kokemuksella kysymysten kattavuus muodostuu laajaksi: kuka edustaa neuvottelussa, millä tavalla neuvotellaan, mitkä ovat määräajat ja mikä asia milloinkin otetaan, kuka tekee aloitteen. Asiamies valvoo sekä yt-lakia että kaikkia muita työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutusta koskevia lakeja. Keskeinen tehtävä on myös valvoa henkilöstörahastoja ja pitää yllä niitä koskevaa rekisteriä.
Mitkä keinot asiamiehellä on hoitaa tehtäviään?
– Ohjeiden ja neuvojen antamisen lisäksi hän voi antaa kehotuksen korjata lainvastainen menettely. Hän voi myös saattaa jonkun asian esitutkintaan, mikäli epäilee, että rikkomuksesta voi koitua rikosoikeudellisia seurauksia. Yt-laista on siirretty asiamiehelle mahdollisuus vaatia uhkasakon asettamista tietyissä asioissa, kuten silloin, kun henkilöstösuunnitelmaa ei ole tehty.
Heijastaako asiamiehen viran perustaminen myös työntekijöiden ja työnantajien suhteiden yleistä heikkenemistä?
– Ministeriössä on se käsitys, että vaikka kyselyjä yhteistoiminnasta voi tulla päivittäin, ei kysymys ole sen tyyppisestä kehityksestä. Yt-lain toimivuudesta tehdyn tutkimuksen perusteella tiedon taso koettiin vaillinaiseksi, yt-lakia ei tunneta riittävän hyvin. Asiamiehen tehtävänä on myös edistää lain tunnettuutta.
Nykytilanteen perusteella, miten työllistetyksi asiamies tulee?
– Uskon, että työsarkaa riittää, koska hänen valvontaansa tulevat myös henkilöstörahastot. Työn puutetta tuskin tulee olemaan.