Ilmastokriisiin suhtaudutaan vakavasti, ja se on ymmärretty ihmiskunnan suurimmaksi ongelmaksi. Ihmettelen vain toimia, joita kriisin hillitsemiseen ja jopa estämiseen käytetään. Näyttää siltä, että rikkaat maat putsaavat omat alueensa ja siirtävät ongelmat köyhille maille. Piilotamme vaikeutemme alueille, joilla tuotteet valmistetaan fossiilista energiaa käyttäen. Voimme ylpeillä niin ja niin suurilla päästöjen vähentämisillä, kun ongelmat kipataan takapihalle!
Niin meillä kuin muissakin maissa hakataan surutta metsiä ja etsitään hillittömästi uusia mineraaleja maaperästä uusien kaivosten avaamiseksi. Ahneuden paheiltamme emme näe vallitsevaa luonnon suurta hätää, jota kaivokset sekä metsien aukkohakkuut vain pahentavat.
Mikä on se oikeutus, jolle tämä toiminta perustuu? Voivatko muutamat yritykset tuhota kauniin luontomme ja lisätä uhkaa elinmahdollisuuksillemme tällä pallolla? Porvaripuolueet toitottavat jatkuvasti, minkälaisen talouden jätämme lapsen- ja lapsenlapsenlapsillemme, mutta olisiko aika heidänkin vaihtaa värssyä ja huolestua siitä, minkälaiseen tilaan jätämme maapallon lapsillemme ja heidän lapsilleen.
Pitääkö meillä täällä vauraassa lännessä vastata jokaiseen uuteen tarpeeseen? Markkinahenkilöt osaavat kyllä jatkuvasti markkinoida meille uusia tarpeita, mutta nyt on kyettävä luopumaan jostakin. Tuskin tarvitsemme kaikkia uusia sähköllä toimivia laitteita. Ne aiheuttavat sen, että loputon kilpajuoksu uuden energian tuotannossa lisääntyy.
Meillä varsinainen ylilyönti tapahtuu, kun kuulemma hallitus kaavailee ydinvoimaa vihreäksi energiaksi, minkä yhtenä hallituspuolueena vihreätkin hyväksynevät. Vahvasti vaikuttaa siltä, että ollaan vaikka ydinvoiman puolesta, jottemme vain joutuisi luopumaan mistään!
Ilmaston lämpeneminen voimistuu ja aiheuttaa ympäristölle tuhoisia seurauksia. Luontokato pahenee, ja sään ääri-ilmiöt voimistuvat saaden aikaan ihmiskunnalle pysyviä ongelmia. Lepsuiluun ei ole enää varaa, vaan nyt on korkea aika toimia.
Rikkaiden valtioiden pitää luopua jatkuvasta talouden kasvusta, koska luonnonvarat ovat jo huomattavasti vähentyneet. Jatkuvan kasvun sijaan on pystyttävä laskemaan kulutusta. Maailmanlaajuisesti todelliset teot päästöjen vähentämiseksi puuttuvat! Ei riitä, että vyörytämme ongelmat rikkaitten maiden harteilta köyhien maiden niskaan.
Koronakriisi on osoittanut, että ihmiskunta kyllä kykenee yhteisillä ponnistuksillaan vaikuttamaan myös ilmastokriisiin hillitsevästi.
Planeettamme hätätila ei poistu sillä, että vauras länsi itsekkäästi pyrkii puhtaaseen teknologiaan, vaan myös köyhät valtiot on saatava samalle tasolle. Koronakaan ei poistu ellemme anna rokotteita köyhemmillekin maille.
Ahneudessamme tuhoamme mahdollisuuden elämiseen maapallon eri alueilla ja ehkä koko pallolla. Ilmastokriisi ei odota, vaan se pahenee pahenemistaan.
Jouko Huhta
Suomussalmi