Eija Harjula luotsaa muutosta SAK:ssa
SAK käy läpi ikäpolvimurrosta. Iso osa sen väestä kuuluu suuriin ikäluokkiin.
– Nämä ihmiset ovat ikäpolvi, joka edustaa perinteistä järjestökulttuuria. Heistä puhutaankin järjestösukupolvena. Nuoremmat on nimetty projektisukupolveksi, mikä kuvastaa heidän tapaansa tarttua asioihin, SAK:n järjestöpäällikkö Eija Harjula sanoo.
Helmikuun alussa tehtävässään aloittanut Harjula itse symboloi SAK:n muutosta. Hän on ensimmäinen nainen SAK:n järjestöpäällikkönä. Eikä kuulu suuriin ikäluokkiin.
Niiden edustajat sitoutuivat Harjulan mukaan elämänmittaiseen urakkaan pitää huolta toisten asioista.
– Nyt haetaan elämyksellisyyttä ja projektiluontoisuutta. Nuorilla on edelleen vahvat arvot, mutta 40 vuoden ura luottamushenkilönä ei ole ykköshaave kuten ennen.
Tämä tarkoittaa, että SAK:n on muutettava toimintatapojaan.
– Ei nyt olla heittämässä romukoppaan kaikkea vanhaa, vaan nykyisen apparaatin rinnalle rakennetaan toisenlaisia, kevyempiä tapoja osallistua. Ne ovat yhtä arvokkaita ja merkityksellisiä kuin perinteisetkin tavat.
– Nämä kun saadaan keskustelemaan sulavasti keskenään, toiminta näyttäisi myös paremmin ajassa elävältä, Harjula sanoo.
Nuorillakin arvot kohdallaan
Hän viittaa siihen, etteivät nuoret halua osallistua ylhäältä johdettuun moniportaiseen ja hierarkkiseen hallintoon. Heille se on hahmoton, hankalasti avautuva malli.
– Nuoret ovat tottuneet nopeaan yhteydenpitoon ja toimintaan. Nämä mallit on tuotava meidänkin toimintaamme. Nuoret ovat valmiita osallistumaan, heillä on arvot kohdallaan. Kysymys on siitä, miten saamme omat tavoitteemme muotoilluksi mahdollisimman konkreettisiksi, suorastaan arkisiksi.
Pitkä, yli sata vuotta kestänyt työ jäsenistön etujen ajajana on hionut keinot ja luonut kielen, jota käytetään politiikan johdon ja työnantajien kanssa. Harjula myöntää, että aina ei oma väki tätä kieltä ymmärrä.
– Vaikka perimmiltään meidänkin edunvalvontamme käsittelee ihmisten arkeen suoraan vaikuttuvia asioita, ne saattavat saada niin vaikean hahmon, että moni putoaa kärryiltä.
”Pidetään asiat yksinkertaisina”
Järjestön ja henkilöjäsenten välinen kuilu ei ole yksin SAK:n ongelma, vaan se koskee muitakin, pitkään toimineita kansalaisliikkeitä. Isot uudistukset on saatu aikaan yhteistyössä valtion ja työnantajien kanssa. Kun sitten hyvinvointivaltiolla on vaikeuksia, ja kun ay-liike on ollut sitä rakentamassa, se koetaan osasyylliseksi vaikeuksiin. Järjestön ja kentän välille kasvaa kuilu.
Onko tähän korjauskeinoa?
– On. Pidetään asiat yksinkertaisina ja karsitaan niiden ympäriltä mystiikka. Keskusjärjestön on haettava yhteiskunnallisen vaikuttamisen perusasiat ihmisten arjesta. Entistä enemmän on nostettava sieltä järjestön tavoitteita.
Monet suuret työelämän uudistukset on tehty. Harjulan mielestä nykyihmisten voi olla vaikea ymmärtää ay–liikkeen tarpeellisuutta.
– Perusongelma ei ole, etteivätkö ihmiset liittyisi jäseneksi, eivät nuoretkaan vastusta jäsenyyttä periaatteesta. Meidän on saatava jäsenyys aidosti houkuttelevaksi ja puettava toimintamme muotoon, josta ihmiset ymmärtävät, että sen tuloksista he hyötyvät joka päivä. Maailma ei ole vielä valmis, kaikkein vähiten työelämä.