KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Tähtisumusta takaisin maanpinnalle, rakentamaan elämänjatkojärjestelmää

Ihmisen olemassaolo on riippuvaista ohuesta kriittisestä vyöhykkeestä, vain parin kilometrin paksuisesta elämää ylläpitävästä kerroksesta, joka sijaitsee ilmakehän ja peruskallion välissä.

Ihmisen olemassaolo on riippuvaista ohuesta kriittisestä vyöhykkeestä, vain parin kilometrin paksuisesta elämää ylläpitävästä kerroksesta, joka sijaitsee ilmakehän ja peruskallion välissä. Kuva: All Over Press

Bruno Latour esittää mielenkiintoisen analyysin ekologisen kriisin, sääntelyn purkamisen ja eriarvoisuuden nousun välisistä suhteista.

Petri Jämsä
26.2.2022 16.00

Ranskalaisen filosofin Bruno Latourin pamflettimainen kirja Matkalla maahan alkaa kiertelemättömän provokatiivisella väitteellä. Latour väittää, että varakkaimmat eliitit ovat alkaneet katkoa siteitään muihin ihmisryhmiin 1980-luvulta lähtien, jolloin ne ymmärsivät, että ekologinen kriisi on vääjäämätön. Eliitit eivät ryhtyneet rakentamaan globaalia poliittista ohjelmaa ekologiseen kriisiin valmistautumiseksi, vaan ne päättivät päinvastoin luopua kaikesta solidaarisuudesta muita kohtaan.

Kaikkein rikkaimmat eliitit ovat siis metaforisesti irtautuneet maanpinnalta, kun ne ovat kieltäytyneet yhteisestä tulevaisuudesta meidän muiden kanssa.

Solidaarisuuden hylkääminen on Latourin mukaan saanut selvimmän ilmauksensa nopeasti toimeenpannussa sääntelyn purkamisessa, eli globalisaation toteuttamisessa pääoman ehdoin. Raivokkaan sääntelyn purkamisen takia globalisaatio on alkanut tarkoittaa mielivaltaisia kaukana tehtyjä päätöksiä, jotka hyödyttävät vain harvoja.

Ei globalisaatio tai paikallisuus, vaan irti maasta tai maasyntyisyys

Globalisaatio myytiin ihmisille emansipatorisena projektina, joka toisi mukanaan edistyksen, vapauden ja vaurauden. Kun globalisaatio kutistui tarkoittamaan pelkkää tympeää talouskilpailua, on paikallisuuden rajoihin ja perinteisiin pakeneminen alkanut houkutella monia. Jos globalisaatio tarkoittaa rajattomuutta, kaiken kiinteän haihtumista ilmaan ja ikuisesti kiihtyvää muutosta, on varsin luonteva vastareaktio yrittää kiinnittyä ja juurtua johonkin.

Latour huomauttaa, että jollekin maaperälle kuuluminen ja maasta huolehtiminen on muuttunut ”taantumukselliseksi” vasta kontrastina modernisaation vaatimalle loputtomalle eteenpäin syöksymiselle. Kuitenkin paikallisuuskin muuttuu nopeasti hedelmättömäksi, jos se kapenee tarkoittamaan etnistä homogeenisuutta, kyräilevää ennakkoluuloisuutta ja sosiaalista ulossulkemista.

Globalisaatio ja sen vastavoimaksi syntynyt paikallisuus ovat olleet lähiaikojen kaksi keskeisintä puoleensavetäjää, jotka ovat jakaneet ihmisiä kahteen eri leiriin. Latourin mukaan nykyisen poliittisen tilanteen hahmottaminen tällaisen kaksinapaisuuden kautta ei kuitenkaan riitä. Pelkät globaalisuuden ja paikallisuuden vastanavat eivät tavoita sitä, mitä nyt on meneillään. Latour näkeekin kahden uuden puoleensavetäjän ilmestyneen horisonttiin.

Ensimmäinen niistä on Maasta ja sen realiteeteista irtautuminen, tuhoisa kehitys, joka ei välitä lainkaan planeetan rajallisuudesta. Donald Trumpin päätös irtisanoa Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimuksesta oli paraatiesimerkki tällaisesta ”irti maasta” -mentaliteetista.

Toista uutta puoleensavetäjää Latour kutsuu maasyntyisyydeksi. Maasyntyisyydellä hän tarkoittaa siihen havahtumista, että ihmisen olemassaolo on riippuvaista ohuesta kriittisestä vyöhykkeestä, vain parin kilometrin paksuisesta elämää ylläpitävästä kerroksesta, joka sijaitsee ilmakehän ja peruskallion välissä. Me olemme riippuvaisia Maasta – olemme siis maasyntyisiä.

Maasyntyisyyden posthumanistinen viesti kuuluu, että ihminen on vain yksi Maapallon elollinen organismi suuressa elämän verkostossa, ja jos tämä verkosto katkeaa kriittisestä kohdasta, myös ihmisen elämänehdot romahtavat. Jos 1900-luvun politiikkaa määritti sosiaalinen kysymys, tulee meidän vuosisatamme olemaan geohistorian aikakausi. Maapallojärjestelmä on muuttumassa ihmistoiminnan vakaasta kehyksestä aktiiviseksi toimijaksi, kun se alkaa reagoida ihmisen toimintaan.

Laskeutuminen
Maan pinnalle

Modernisaation projekti on kaikesta rationalistisesta eetoksestaan huolimatta ollut täysin epärealistinen, koska se ei ole osannut ottaa huomioon resurssien niukkuutta. Välineellinen järki on taipunut palvelemaan täysin irrationaalista tavoitetta, kun itseisarvoksi korotettua talouskasvua on tavoiteltu elämän materiaalisten ehtojen tuhoutumisen hinnalla.

Missä kohti asiat ovat alkaneet mennä pieleen? Latourin mielestä vääränlaisen luonnontieteellisen perspektiivin voittokulku on johtanut Maapallon arvonalennukseen.

Modernien tieteiden synty johti aikoinaan todella vallankumoukselliseen ideaan: Maan käsittämiseen planeetaksi planeettojen joukossa. Kotiplaneettamme tarkastelu loputtoman maailmankaikkeuden perspektiivistä on johtanut siihen, että maata tarkastellaan Suuresta Ulkoisuudesta eikä planeetan pinnalta käsin.

Ulkopuolisen suhtautumisen omaksuneet voivat sanoa, että planeetan olosuhteet ovat aina vaihdelleet ja planeetta kestää pidempään kuin ihmiset, joten ekologinen kriisi on ulkopuolisista korkeuksista katsoen vain merkityksetöntä heilahtelua. Ehkä ilmastonmuutos aiheuttaa nälänhätiä ja sotimista niukkenevista resursseista, mutta se ei hetkauta pätkääkään, jos asioita katsoo Siriuksen tähtisumusta käsin. Tällainen ulkopuolinen suhtautuminen johtaa tietenkin välinpitämättömyyteen Maata ja kaikkea sen ylläpitämää elämää kohtaan.

Latour kutsuu meitä palaamaan tähtitieteen korkeuksista Maan pinnalle ja elämän kriittiselle vyöhykkeelle. Meillä on kiire rakentaa tuotantojärjestelmien rinnalle elonjatkojärjestelmiä, joissa muita elollisia ei ajatella ihmisten resursseina, vaan arvokkaina maasyntyisinä, joilla on oma tehtävänsä elämänehtojen tuottamisessa.

Elonjatkojärjestelmän rakentaminen on Latourin hahmottelema luonnontieteellinen projekti kaikille niille, jotka haluavat katsoa ja kokea Maan sen elämää kuhisevalta pinnalta eivätkä avaruuden kylmyydestä käsin. Elonjatkojärjestelmät perustuvat sen selvittämiseen, kuinka paljon muita olentoja me tarvitsemme pysyäksemme hengissä.

Meidän elinpiirimme ei ole jokin aidoin rajattu maapläntti, vaan se on se olentojen joukko, joka pitää meidät elossa. Latour kehottaa meitä suojelemaan tätä todellista elinpiiriämme oman henkemme kaupalla.

Bruno Latour: Matkalla Maahan – Politiikka ja uusi ilmastojärjestys, suom. Päivi Malinen, johdanto Turo-Kimmo Lehtonen. Vastapaino 2022, 159 s.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kohti uutiserämaiden Suomea – lehdistö on kohta yhtä keskittynyttä kuin kauppa

Kuolemasta tietokirjan kirjoittanut Tiina Raevaara kääntäisi huomion elämän pidentämisestä sen parantamiseen

Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.

Punaisella Tampereella asiat menivät eri tavalla – Uutuuskirja valottaa historiaa lehtimiesten kautta

Kuutoset Mikko Ampuja, Väinö Meltti, Kaisu-Mirjami Rydberg, Yrjö Räisänen, Cay Sundström ja K. H. Wiik kirjan kannessa.

Vasemmiston edustajat pantiin vankilaan

Uusimmat

Suomen Arttu Hoskonen ja Hollannin Cody Gakpo taistelemassa pääpallosta lauantai-illan ottelussa.

Huuhkajat joutui Hollannin pallokouluun

Havaijin Lanai saarelta kotoisin oleva Solomon Pili Kaho’ohalahala osallistui Meidän valtameremme -konferenssiin Busanissa, Etelä-Koreassa.

Alkuperäiskansat haluavat perinnetietonsa käyttöön valtamerten suojelussa

Keinoälyhavaintojärjestelmää asennetaan Kenian Aberdaren kansallispuistossa. Kun laitteet havaitsevat lähestyvän hyeenan, kaiuttimista raikuu karkotteena toimiva ultraääni. Ääni on ihmiskorvalle kuulumaton, mutta hyeenalle erittäin vastenmielinen.

Keinoälyä valjastetaan Kenian sarvikuonojen suojeluun

Petteri Orpo kokoomuksen puoluehallituksen kokouksessa huhtikuussa.

Petteri Orpo tuli ja muutti Suomen – Muutoksen suunnasta voi olla monta mieltä, sen merkityksestä ei

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Orpon hallitus panee työttömät yhä ahtaammalle: Yhdestä virheestä seuraa työttömyysturvan menetys

 
02

Orpon hallitukselta tuli tänään lisää työntekijän aseman heikennyksiä – ”Järkyttäviä esityksiä”

 
03

SAK ihmettelee: Orpon hallitus hommasi kuskejaan yrittäjinä pitävän Woltin pomon Geneveen lobbaamaan työntekijöiden asemasta

 
04

Ammattikouluissa ei tuhottu vain yleissivistystä: ”Myös ammatillisissa aineissa rima laskettiin lattian tasolle”

 
05

EU:n surkein työllisyys – Orpon ja Purran selitykset höpönhöpöä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Ammattikouluissa ei tuhottu vain yleissivistystä: ”Myös ammatillisissa aineissa rima laskettiin lattian tasolle”

06.06.2025

Israelissa kibbutsit vaihtuivat startupeihin – ”Innovaatiotalous osaa tuottaa arvoa suoraan kuolemasta”

06.06.2025

Orpon hallitus panee työttömät yhä ahtaammalle: Yhdestä virheestä seuraa työttömyysturvan menetys

06.06.2025

Kansanedustaja palasi perhevapaalta: ”Viimeistään nyt on selvää, ettei hallitus saavuta itselleen asettamiaan tavoitteita”

06.06.2025

Vasemmiston nousu jatkui Ylen gallupissa, näin Minja Koskela kommentoi – ”Politiikassa ei voi voittaa pelkällä kritiikillä vaan pitää olla omia visioita”

05.06.2025

SAK ihmettelee: Orpon hallitus hommasi kuskejaan yrittäjinä pitävän Woltin pomon Geneveen lobbaamaan työntekijöiden asemasta

05.06.2025

Vasemmistoliiton Koskela varoittaa: Orpon hallitukselta on tulossa lisää leikkauksia

04.06.2025

Vasemmistoliitto erotti kaksi puolueosastoa – Syynä ehdokkaat kilpailevilla listoilla

04.06.2025

Perussuomalaisten Mäkelän työelämäpuheet tyrmätään ”Selvästi on alkanut vähän kaduttaa”

04.06.2025

Vasemmistoliitolta vastalause puolustuspoliittiseen selontekoon – ”On varauduttava siihen, että epätasapaino Yhdysvalloissa voi olla pitkäkestoinen”

04.06.2025

”Valtaosa maamiinojen uhreista on siviilejä, usein lapsia”

04.06.2025

Minja Koskela vaatii säätelyä SkinnyTok-sisällöille: ”Tuttua omilta teinivuosilta”

04.06.2025

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

04.06.2025

Työmarkkinajohtaja ihmettelee vaalilahjoitusten ilmoitusrajan nostamista – ”Ilmoitusrajoja pitäisi laskea”

03.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään