Kaikille yhteinen koulu merkitsee melkoista mullistusta myös erityisopettajien koulutukseen.
Suomessa ollaan siirtymässä vaiheittain niin sanottuun kaikille yhteiseen kouluun, jonka periaatteena on kouluintegraatio. Muutoksen myötä erityisluokkaopetuksen tarve vähenee.
Kasvatustieteiden tohtori Matti Kuorelahti Jyväskylän yliopistosta sanoo, että yhteis- ja erityisopetuksen sulauttaminen toisiinsa on suuri kysymys erityisopettajakoulutuksen tulevaisuudessa.
– Kaikille yhteinen koulu asettaa haasteita erityispedagogiikan opetukselle ja erityisesti opettajille, sillä vanhoista erityisopetuksen malleista on luovuttava ja niiden tilalle on luotava uusia.
Erityisopettajakoulutuksella on Jyväskylässä pitkät perinteet. Koulutus käynnistyi vuonna 1959 professori Niilo Mäen ideoimana ja vetämänä. Ensimmäiset erityisopettajat saivat todistuksensa tasan viisikymmentä vuotta sitten, keväällä 1960.
Jyväskylästä on valmistunut kaikkiaan noin kuusituhatta erityisopettajaa, ja Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan laitoksesta on kasvanut Suomen suurin erityisopetuksen ammattilaisia kouluttava yksikkö.
– Niilo Mäen henkilökohtainen panos oli merkittävä perustettaessa Suomen ensimmäistä erityisopettajaseminaaria. Jyväskylässä oltiin erityispedagogiikan kanssa aikaisin liikkeellä, mikä on ollut keskeinen tekijä yksikön kehityksessä, Kuorelahti sanoo.
Myös Jyväskylän yliopiston painottuminen opetus- ja kasvatusalaan on Kuorelahden mukaan osaltaan vaikuttanut yksikön hyvään menestykseen.
Erityisopettajakoulutusta tarjotaan Jyväskylässä erillisissä erityisopettajan opinnoissa ja viisivuotisissa maisteriohjelmissa. Lisäksi erityispedagogiikan laitoksella tehdään myös vireää tutkimustyötä.
Jyväskylän yliopiston erityisopettajakoulutuksen 50-vuotista taivalta juhlistetaan perjantaina 23. huhtikuuta pidettävässä seminaarissa. Juhlaseminaarissa luodataan erityisopettajakoulutuksen historiaan ja pohditaan, millaisiin tarpeisiin ja odotuksiin koulutuksen on tulevaisuudessa vastattava.
uutiskirje 
