Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli marraskuussa 10 000 enemmän kuin vuotta aiemmin ja työttömiä 8 000 vähemmän kuin vuoden 2018 marraskuussa.
Työllisyysasteen trendiluku oli 72,6 prosenttia ja työttömyysasteen trendiluku 6,7 prosenttia. Työllisyyden paranemisesta huolimatta työllisyysasteen trendi on pysynyt samana neljä viime kuukautta ja koko vuoden aikana se on noussut vain 0,2 prosenttiyksikköä.
Keskuskauppakamarin laskurin mukaan hallituksen asettama 75 prosentin työllisyysaste on nyt 72 000 työllisen päässä.
Työttömyysasteen trendiluku on ollut sama huhtikuusta asti.
Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2019 marraskuussa 160 000. Työttömiä miehiä oli 94 000 ja naisia 66 000. Miesten työttömyysaste oli 6,7 prosenttia ja naisten 5,1 prosenttia.
Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli marraskuun lopussa kaikkiaan 229 000 työnvälityksen säädösten mukaisesti työttömäksi työnhakijaksi tilastoitua. Työttömien työnhakijoiden määrä oli tuhat pienempi kuin edellisen vuoden marraskuussa.
Pitkäaikaistyöttömiä oli 61 100, mikä on 5 200 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Työttömien työnhakijoiden määrä on kääntynyt nousuun Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Useimmilla alueilla työttömyys on edelleen laskenut.
Myös lomautusten määrä on kääntynyt kasvuun. Marraskuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoittautuneita kokoaikaisesti lomautettuja oli 15 000, mikä oli 5 000 enemmän kuin vuosi sitten.
Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli 4,6 prosenttia työvoimasta eli 125 000 henkilöä. Se oli 7 000 vähemmän kuin edellisen vuoden marraskuussa.
Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin marraskuun aikana 56 600 eli 6 400 enemmän kuin edellisen vuoden marraskuussa. Kaikkiaan TE-toimistoissa oli marraskuussa avoinna 110 900 työpaikkaa, mikä on 14 400 enemmän kuin vuosi sitten.
TE-toimistoille lisää resursseja
Uusi työministeri Tuula Haatainen sanoi alkuviikolla eduskunnassa, että 75 prosentin työllisyystavoite on kunnianhimoinen, mutta se lähestyy askel askeleelta.
– Meidän on kyettävä aiempaa paremmin tarjoamaan yksilöllisiä palveluita, osallistamaan työmarkkinoille osatyökykyisiä, vaikeammin työllistyviä, nuoria, ikääntyviä ja maahanmuuttajataustaisia sekä huolehtimaan työperäisestä maahanmuutosta samaan aikaan. Tarvitsemme laajan kirjon toimenpiteitä, ja niiden pitää olla vaikuttavia.
Ensi vuoden budjetissa julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahat kohoavat 273 miljoonaan euroon, joka on 29 miljoonaa enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Kokonaisuudessaan työllisyysmäärärahoilla arvioidaan saavutettavan noin 36 prosentin aktivointiaste.
Hallitus pitää asiakaslähtöisyyttä ja yksilöllisiä palveluita keskeisinä työllisyystavoitteen saavuttamisessa.
– Siksi TE-toimistojen resurssien on oltava riittävällä tasolla. Vuonna 2020 toimistojen käyttöön ohjautuu yli 196 miljoonaa euroa, joka on 25 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Rahoituksen kasvu mahdollistaa riittävät henkilöstöresurssit ja aiempaa yksilöllisemmät palvelut. Varmistamme myös sen, että kuntakokeilut on resursoitu riittävästi ja työnjako kuntien ja TE-toimistojen välillä on selkeä, Haatainen sanoi.
Ennusteiden mukaan työllisyysaste nousee ensi vuonna 73 prosenttiin.
uutiskirje 
