Muun muassa Lakimiesliitto on vaatinut maalittamisen kriminalisointia ja asiaan on puuttunut myös esimerkiksi arkkipiispa emeritus Kari Mäkisen johtama vihapuhetyöryhmä. Jopa tasavallan presidentti Sauli Niinistö mainitsi asiasta marraskuun lopussa.
– Kyseessä on vakava ilmiö, joka ei kohdistu vain yksittäisiin kansalaisiin vaan myös virkamiehiin, oikeuslaitokseen ja poliisiin, vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo sanoo.
Hän on ollut aktiivinen vihapuhekeskustelussa.
Ajatuksena on saada käyntiin joukkoilmiö.
Maalittaminen on otettu huomioon hallitusohjelmassa, jonka pohjalta uusi hallitus jatkaa Antti Rinteen hallituksen erottua.
Revitellään menneisyyttä
Maalittaminen voi tapahtua vaikkapa niin, että jollain somealustalla herätellään ihmisiä kohdistamaan vihaviestintää tiettyyn ihmiseen, joka on esimerkiksi tehnyt jonkin ulostulon.
– Ajatuksena on saada käyntiin joukkoilmiö. Usein maalittamisen kohteesta kaivetaan esille kaikki mahdollinen kuten perhetausta ja kotipaikka. Henkilön taustaan liittyviä asioita revitellään, Honkasalo toteaa.
Tarkoituksena on vaientaa kohde.
– Sen vakavimpia seurauksia esimerkiksi tutkimusmaailmassa tai toimittajien keskuudessa on se, että ruvetaan välttelemään tiettyjä yhteiskunnallisia aiheita.
Resursseja tarvitaan
Hallitusohjelmassa ei oteta kantaa yksittäisiin keinoihin maalittamisen ehkäisemiksi.
– Se otetaan laajemmin huomioon ilmiönä, kuten siten, että selvitetään poikkihallinnollisesti toimenpiteitä, joilla voidaan puuttua häirintään ja uhkailuun ja maalittamiseen, Honkasalo sanoo.
– Tietysti pitää huolehtia myös siitä, että tämänkaltaisten rikosten selvittämiseen on tarpeeksi resursseja.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) on sanonut, että oikeusministeriössä käydään läpi kaikki maalittamiseen liittyvät rikoslain vihapuhepykälät.
Hän arvioi lokakuussa Lakimiespäivillä, että vihakampanjat voivat pahimmillaan vaikuttaa koko oikeusvaltion toteutumiseen.
uutiskirje 
