13 vuotta Yhdysvalloissa näytti konkreettisesti: Vallan vaihduttua romutetaan se, mitä edeltäjä rakensi

Vasemmistoliiton entinen tiedotuspäällikkö Sirpa Kaajakari muutti puolisonsa Villen kanssa Yhdysvaltoihin heidän odottaessaan perheen esikoista. Kaksilapsinen perhe palasi Suomeen heinäkuussa kolmentoista Amerikan-vuoden jälkeen.

Kaajakarit asuivat republikaanisessa Louisianassa Rostonissa, kun demokraattisen puolueen Barack Obama valittiin presidentiksi. Kolme vuotta myöhemmin perhe muutti demokraattien hallitsemaan Kaliforniaan ja asui siellä, kun republikaanien Donald Trumpista tuli presidentti.

– Näimme presidentinvaalit kiinnostavalla tavalla, Kaajakari sanoo.

– Kun Obama valittiin, meillä oli yliopistopiireissä liberaaleja ystäviä, jotka meidän tavoin iloitsivat tämän valinnasta. Mutta muuten Rustonissa näkyi selkeästi, että ihmiset olivat järkyttyneitä. Mummo soitti ystävälleni ja kysyi, mitä nyt teemme. Joku sanoi, että pitää lippua puolitangossa kunnes Obama on poissa vallasta.

– Samalla lailla Trumpin valinnasta tyrmistyttiin Kaliforniassa. Ihmiset eivät olleet ottaneet vakavasti sitä mahdollisuutta, että näin voi tapahtua.

Kaajakari oli itsekin tyrmistynyt seuratessaan vaalituloksen kehittymistä.

– Kysyin Facebookissa, että mitä on tapahtumassa. Vaikka tajusin jo gallup-tulosten perusteella, että Trumpin valinta oli realistinen uhka, sitä ei voinut mitenkään uskoa, että hänet valittaisiin.

Älkää puhuko suomea

Vaali-illan Kaajakarin perhe vietti mökillä vuoristossa ja meni seuraavana aamuna kauppaan Bakersfieldiin, joka on Kalifornian konservatiivisin kaupunki.

– Uutisissa oli jo kerrottu maahanmuuttajien vastustamisesta. Minua jännitti ja sanoin lapsille, että älkää puhuko kovaan ääneen suomea. Lapset olivat huolissaan meidän vanhempien kohtalosta, koska meillä ei vielä silloin ollut Yhdysvaltain kansalaisuutta.

– En voi kuvitella, että Suomessa presidentin valinta aiheuttaisi niin voimakkaita reaktioita, pelkoa tai väkivaltaa.

Hän toteaa, että politiikka Yhdysvalloissa on polarisoitunut, koska vallasta taistelee käytännössä kaksi puoluetta. Demokraatit ja republikaanit ovat vuorotellen vallassa.

– Siinä on älytöntä se, että ne romuttavat sen, mitä edellinen on rakentanut. Tavalliselle politiikan seuraajalle näyttää siltä, että yhteiskunnassa ei juurikaan tapahdu kehittymistä, kun ainakin osittain aina puretaan edellisen rakenteet. Asiat ikään kuin seilaavat edestakaisin.

Jo nyt demokraatit valmistautuvat vallanvaihtoon, vaikka presidentinvaaleihin on runsas vuosi.

– Eräskin ystäväni uhosi, että kun saamme Trumpin pois vallasta, puretaan kaikki, mitä Trump on saanut aikaan ja muutetaan kaikki, perustetaan Planned Parenthood joka kadunkulmaan.

Planned Parenthood -järjestö on maan johtava seksuaaliterveyden puolestapuhuja.

– Se on melkein kuin kostamista.

Trump tulee uniin

Vaikka Kaajakari tuntee republikaanisen Louisianan, hän yllättyi Trumpin valinnasta.

– Verrattuna suurimpaan osaan maata elimme erilaista todellisuutta liberaalissa kuplassamme Altadenassa, jossa on paljon julkisia progressiivisia kouluja. Ne vetävät kaupunkiin yltiöliberaaleja vasemmistolaisia ihmisiä.

Hän muistuttaa siitä, että Yhdysvallat on valtava.

– Ajoin kerran lasten kanssa Kaliforniasta Louisianaan Arizonan, New Mexicon ja Teksasin läpi, ja silloin minulle valkeni todellisuus, jossa on paljon köyhiä alueita, lähes kuolleita kaupunkeja, kuten Hope-niminen kaupunki New Meksikossa. Siellä oli joskus ollut teollisuutta, mutta se oli loppunut eikä jäljellä ollut juuri muuta kuin peltinen rakennus, jossa luki kaupungintalo.

Kaajakari sanoo, että Trump on koko ajan läsnä amerikkalaisessa arjessa.

– Hän on uutisissa, mutta myös sosiaalisessa mediassa. Ihmiset meuhkaavat ja raivoavat hänen tekemisistään joka päivä. Siellä täytyi välillä pitää sometaukoja, kun ei jaksanut sitä.

Kaajakari toteaa, että Trumpin valinta oli hänelle sen verran traumaattinen kokemus, että presidentti on tullut hänen uniinsa nyt, kun perhe on muuttanut takaisin Suomeen.

Ei ärhäkkää demokraattiehdokasta

Vaikka Kaajakari erehtyi viime vaaleissa luulemaan, että Trumpia ei voida valita, hän uskoo nyt, että tätä ei valita uudelleen.

– Louisianasta olen kuullut siitä, että on ihmisiä, jotka ovat pettyneet Trumpiin.

Hän muistuttaa siitä, että maa on todella jakautunut ja eri osapuolilla on ihan omat totuutensa.

– Toiset katsovat Fox Newsia jossain Louisianan maaseudulla, liberaalit ihmiset seuraavat CNN:ää, LA Timesiä tai NY Timesiä. Heillä on kokonaan eri käsitys maan tilanteesta.

Kumpikaan media ei ole puolueeton.

– Kaikki mediat ovat hyvin värittyneitä johonkin suuntaan. Välillä katsoin molempien puolten mediaa ja vielä Suomessa julkaistut uutiset, että sain jonkinlaisen todellisen käsityksen jostakin asiasta.

Kaajakari tähdentää sitä, että Trumpille ei ole ilmestynyt merkittäviä haastajia republikaanisessa puolueessa.

– Lopputulos riippuukin demokraattien vastaehdokkaasta. Demokraattien on pakko valita ehdokas, jota Trumpiin pettyneet republikaanit voivat äänestää, hän sanoo.

– Siksi veikkaan, että ehdokas on Obaman varapresidentti Joe Biden. Elisabeth Warren ja Bernie Sanders ovat liian liberaaleja liikkuville äänestäjille.

Kaajakarin mielikuva on, että Bidenin nostaminen alkoi heti Trumpin noustua valtaan.

– Hänestä alettiin julkaista hauskoja videoita somessa.

– Tuskin oli sattumaa esimerkiksi, että Biden kehui rotuerottelua kannattavia senaattoreita yhteistyökyvystä, vaikka hän joutui pyytämään sitä anteeksi ja vaikka demokraattien piirissä häntä nimiteltiin rasistiksi. Voihan olla, että tarkoituksena oli helpottaa rasistisia äänestäjiä äänestämään Bideniä. Nyt yritetään tuoda esille, että Biden pystyy tekemään yhteistyötä laajan joukon kanssa, koska ei ole niin ärhäkkä kuin vaikkapa Sanders.

Tien väärällä puolella

Obaman ihonväri oli ongelma monelle konservatiiviselle amerikkalaiselle. Etelävaltioissa, joissa on ollut orjuutta, ihmisiä järkytti se, että vallassa oli musta mies. Maailmankirjat olivat sekaisin.

– Asia on monisyinen. Ihmiset tuntevat myös syyllisyyttä, ja orjuudesta on paljolti vaiettu samoin kuin on vaiettu siitä, että maan vauraus rakennettiin pitkälti orjuuden voimin. Asiasta on yhä hyvin vaikea puhua.

Esimerkiksi Rustonissakin mustat ja valkoiset asuivat pääosin eri alueilla ja kävivät joskus eri kaupoissa ja kouluissa. Rustonin valkoiset kävivät Louisiana Tech Universitya, ja naapurikaupungissa oli perinteinen mustien yliopisto Grambling.

– Talomme oli näiden alueiden rajalla. Kiinteistönvälittäjä neuvoi meitä olemaan ostamatta sitä, koska se on väärällä puolella tietä.

Hän toteaa, että vanhat ihmiset ovat eläneet elämää, jossa ihmiset ovat puhuneet mustista ihmisistä ja suhtautuneet heihin hyvin eri tavalla kuin mitä Suomessa pidetään korrektina.

– Tämä sosiaalinen perintö jatkuu monista syistä ja muuttuu tosi hitaasti. Ihmiset on kasvatettu ajattelemaan näin, eivätkä he välttämättä edes tiedosta sitä.

Vivahteita on paljon

Kaajakari kertoo nauraneensa ääneen, kun kuuli Suomessa uutisista, että Kalifornia näyttää suuntaa muulle Yhdysvalloille. Kyse oli ilmastoa koskevasta uutisesta.

– Minusta ei ikinä tuntunut, että Kaliforniaa olisi pidetty suunnannäyttäjänä. Mielikuvani on, että muualla Yhdysvalloissa enemmänkin inhotaan Kaliforniaa. Republikaanit ajattelevat, että siellä on vain hippejä.

– Sen sijaan aina joutui puolustamaan omia näkemyksiään. Joku keräsi joskus nimiä Calex-vetoomukseen, että Kalifornian pitäisi erota Yhdysvalloista ja rakentaa muuri ympärilleen.

– Trumpkin haukkui Kaliforniaa esimerkiksi silloin, kun siellä oli mittavat metsäpalot. Ihmiset odottivat empatiaa, mutta Trump syytti kalifornialaisia huonosta metsänhoidosta ja uhkasi viedä rahoitusta.

Ylipäätään Kaajakarin mielestä Yhdysvalloista annetaan kapea kuva suomalaisessa mediassa.

– Siellä on paljon vivahde-eroja. Luin esimerkiksi kolumnin amerikkalaisnaisista, jotka laittautuvat miehiään varten. Se oli kaukana siitä todellisuudesta, jossa elin feministiystävieni kanssa. On perheitä, joissa isä on kotona ja äiti käy töissä.