Sukujuuret ja karjalan kieli kiinnostavat toisen ja kolmannen polven siirtokarjalaisia. Karjalan kielen kursseille on tungosta, sillä nuoret haluavat oppia isovanhempiensa kielen.
Moni taitaa karjalan murteen, mutta karjalan kieltä puhutaan Suomessa vain vähän.
– Karjalan kieli elpyy. Jos isoäiti on käyttänyt tätä kieltä ja sanat ovat tuttuja, miksi opiskelisin italiaa, miksen opiskelisi karjalaa, sukuni kieltä, Karjalan Liiton toiminnanjohtaja Satu Hallenberg sanoo.
Hän muistuttaa, että omien juurien arvostaminen näkyy muuallakin Euroopassa. Oma kulttuuri kiehtoo taas.
– Mitä globaalimpi maailma on, sitä enemmän arvostetaan omia juuria, Hallenberg toteaa.
Moni sekoittaa hänen mukaansa karjalan murteen ja karjalan kielen.
– Etelä- ja Pohjois-Karjalassa puhutaan karjalan murretta. Karjalan kieli on aivan oma kielensä, jota osataan monissa karjalaisissa ortodoksisuvuissa.
Karjalaseurat olivat henkireikä
Karjalan Liitto juhlii 70-vuotistaipalettaan tiistaina Helsingissä Karjala-talolla. Läsnä ovat myös tasavallan presidentti Tarja Halonen ja pääministeri Matti Vanhanen.
Karjalaiset joutuivat jättämään kotinsa ja siirtymään keskemmälle Suomea 70 vuotta sitten. Karjalaseurat auttoivat heitä pitämään yhteyttä entisiin naapureihin ja vahvistamaan omaa identiteettiä.
– Asuttaminen vei ihmiset ihan vieraaseen ympäristöön. Silloin elettiin maailmassa, jossa ei syöty samoja ruokia tai kuunneltu samaa musiikkia Helsingissä, Ivalossa ja Pariisissa, Hallenberg muistuttaa.
– Asuttaminen antoi ihmisille kodin ja toi leivän. Sillä pidettiin huolta yhteiskuntarauhasta, hän toteaa.
Yhteisöllisyys ja iloisuus
Karjalaisuus on Hallenbergin mielestä iloisuutta ja yhteisöllisyyttä. Tunteet näytetään avoimesti.
– Ihmiset ovat tärkeitä. Me näytämme tunteemme ja tulemme kohti. Olemme avoimia ja sosiaalisia.
Osa karjalaisperinteistä elää nyky-Suomessa vahvoina. Uunipaisti maistuu muillekin, tosin karjalanpaistin nimellä. Lisäksi karjalanpiirakkaa pidetään ainoana suomalaisena pikaruokana.
Ruoan ohella karjalainen käsityöperinne on kokemassa uuden kukoistuskauden. Käden taitojen arvostuksen myötä suomalaiset nuoret ovat löytäneet karjalaisen kirjonnan.
– Karjalaista kirjontaa voi soveltaa nykypäivään, Hallenberg iloitsee.
uutiskirje 
