Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola korostaa, että Päijät-Hämeessä edetään olemassa olevan lainsäädännön mukaan. Hänen mukaansa ei voida ”odottaa jotain mahdollisesti tulevia pykäliä huomioon” eli sote-uudistus ohitetaan Päijät-Hämeessä.
– Odottelun aika on tällä alueella väkisinkin ohi. On pakko mennä eteenpäin, hän sanoo Kuntalehden haastattelussa.
Hyvinvointiyhtymän mukaan omistusosuus ei voi olla toisin päin, jotta ”ei muodostu julkista hankintayksikköä”.
Lopullisen päätöksen asiasta tekee yhtymäkokous ensi kesänä. Palvelut aiotaan yksityistää yhteisyritykselle, josta hyvinvointiyhtymä omistaa 49 prosenttia ja yksityinen palvelujen tuottaja 51 prosenttia.
– Asia tuli puskasta valtuutetuille ja kuntalaisille alle viikko ennen päätöstä. Hyvinvointiyhtymässä ei ilmeisesti koeta, että sotepalvelut kuuluvat demokratian vaikutuspiiriin, sanoo Lahden kaupunginvaltuutettu ja vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Elisa Lientola päätöksestä valmistella yhteistyöyritys.
Aiempien ulkoistusten laskua pelätään
Lientola pelkää, että demokratian toteutuminen päätöksenteossa jää puolitiehen. Hän pelkää, että hyvinvointiyhtymän kuntia pelotellaan kustannuksilla.
– Asian läpimeno yhtymäkokouksessa riippuu kunnanhallitusten kannoista. Kunnissa pelätään, että muutoin joudutaan maksamaan kalliisti aiempien ulkoistusten kotiuttamisista ja että palveluja ei voida toteuttaa, sanoo Lientola.
Lientola mukaan vastaesityksen pitäisi saada myös kolme muuta kuntaa mukaan, vaikka Lahdella on suurin maksuosuus ja äänienemmistö.
– Lahden 120 000 asukkaan palvelut voidaan siis ratkaista muutaman kymmenentuhannen asukkaan edustuksen voimin.
Omasta palvelutuotannosta oltava takeet
Palvelujen järjestäminen muutoin kuin kunnan omana työnä voi tulkita olevan vastoin nykyisen hallituksen linjauksia. Pääsääntöisesti palvelut tulisi Rinteen hallitusohjelman mukaan tuottaa kunnan omina palveluina.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) muistutti viime perjantaina Päijät-Hämettä myös perustuslakivaliokunnan linjauksista. Kunnalla, kuntayhtymällä tai valtakunnallisesti julkisella puolella tulee olla riittävä oma tuotanto palvelujen turvaamiseksi.
Kiuru huomautti sote-uudistuksesta pitämässään tiedotustilaisuudessa, että oman tuotannon riittävyydestä on pidettävä kiinni. Sosiaali- ja terveysministeriössä on tutkittu Päijät-Hämeen papereita, kuten ministeri huomautti.
Tämä oli yksi asia, johon Sipilän hallituksen sote-uudistus kompasteli.
Ei muodostu julkista hankintayksikköä
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä kävi heti Kiurun sanomisten kimppuun. Yhteisyritystä puolustava kysymys-vastaus -tiedote on päivitetty lauantaille eli Kiurun tiedotustilaisuutta seuranneelle päivälle.
Yhteisyrityksen valmistelun aloittamista kannattivat nykyisten oppositiopuolueiden kokoomuksen ja perussuomalaisten edustajat sekä hallituspuolue keskustan edustaja. Valmisteluun palauttamista kannattivat sosiaalidemokraatit ja vihreiden edustaja. Vasemmistoliitolla ei ole hyvinvointiyhtymässä edustajaa.
Virkamiesten valmistelemaa kuntayhtymää puolustetaan taustatiedotteessa yli neljän sivun verran. Ensimmäiseksi pistää silmään omistusosuuden perustelu 51–49 prosenttia yksityisen toimijan hyväksi.
Hyvinvointiyhtymän mukaan omistusosuus ei voi olla toisin päin, jotta ”ei muodostu julkista hankintayksikköä”. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhteisyritys voi hankkia tarvitsemansa palvelut kilpailuttamatta.
Tiettyjen euromäärien ylittävät palveluhankintansa kuntien tulisi kilpailuttaa. Sama ei koske yksityisiä yrityksiä.
Perustellaan työntekijäpulalla
Päijät-Hämeessä yksityinen toimija tuottaisi osan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, aluksi Lahdessa ja Kärkölässä. Lisäksi on tarkoitus kilpailuttaa Hartolan, Myrskylän, Orimattilan ja Pukkilan sote-keskuspalveluiden tuottaminen ajalla 1.6.2020–31.5.2022.
Julkisia hallintotehtäviä tai julkisen vallan käyttöön liittyviä tehtäviä ei siirretä yhteisyritykselle. Yhtymä ilmoittaa tavoittelevansa yhteisyritys-mallilla vahvempaa ohjausmahdollisuutta kuin sillä on nykyisissä ulkoistuksissa. Virkamiespaperissa vakuutetaan, että yhteisyrityksessä palvelutuotannosta olisi ulkoistettu suunnilleen sama osuus kuin nyt.
Miksi sitten ei terveyspalveluja järjestetä julkisina? Yhtymän mukaan omaksi toiminnaksi palauttamisen riskinä olisi, ettei saataisi rekrytoitua tarvittavaa henkilöstöä, etenkään lääkäreitä. Yhteisyritys haluaa hyötyä myös valmiista sähköisistä palveluista tai toimintamalleista.
Argumenttia henkilökunnan saatavuudesta on tuskin jätetty yhdenkään ulkoistamisen tai yksityistämisen yhteydessä käyttämättä.
uutiskirje 
