Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tarkastuksen mukaan tavoite tehostaa toimintaa ei vielä ole toteutunut perustoimeentulotuen siirrossa. Perustoimeentulotuen käsittely Kelassa aiheuttaa tällä hetkellä kustannuksia huomattavasti enemmän kuin Kela alun perin arvioi.
Vuonna 2019 perustoimeentulotuen käsittelyn välittömät kustannukset olivat lähes 100 miljoonaa euroa, kun lain valmisteluvaiheessa arvio oli noin 32 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 puolestaan toiminta työllisti kaikkiaan noin 1 500 henkilöä vaikka alunperin arviona oli noin 750 henkilöä.
Tarkastuksen keskeisin havainto kuitenkin on valtiontalouden näkökulmasta, että tuen toimeenpano ei ole tehostunut. Tarkastuksen perusteella tämä johtuu siitä, että asiantuntijaryhmän lain valmisteluvaiheessa esiin nostamista riskeistä huolimatta perustoimeentulotuki säilytettiin siirron yhteydessä viimesijaisena yksilöllistä tarveharkintaa edellyttävänä tuen muotona.
Yhä useampi tukeen oikeutettu hakee tukea.
Entistä yhdenvertaisempaa
Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus päätti vuonna 2014 siirtää perustoimeentulotuen kunnilta Kansaneläkelaitoksen myönnettäväksi ja maksettavaksi. Vuoden 2017 alussa voimaan tullut muutos ei ole vielä tuottanut kaikkia toivottuja tuloksia. Tavoitteena oli muun muassa tehostaa toimintaa, lisätä yhdenvertaisuutta, vapauttaa kuntien sosiaalityön resursseja ja lisätä niiden hakijoiden määrää, jotka ovat oikeutettuja toimeentulotukeen.
Perustoimeentulotuen hakijoita kohdellaan kuitenkin nykyään entistä yhdenvertaisemmin. Myös yhä useampi tukeen oikeutettu hakee tukea.
Eduskunta ei saanut tarpeeksi tietoa
Perustoimeentulotuen siirtoa koskevan lain valmistelussa oli tarjolla asiantuntijatietoa sekä aiheeseen perehtynyt asiantuntijatyöryhmä.
– Kaikkia asiantuntijoiden esiin nostamia, uudistukseen liittyviä riskejä ei kuitenkaan tuotu esille hallituksen esityksessä ja näin eduskunta ei saanut tarpeeksi kattavaa tietoa kokonaisuudesta, VTV:n ylitarkastaja Antti Halmetoja sanoo.
Asiantuntijat nostivat lain valmisteluvaiheessa esille riskin, että sosiaalityön ja taloudellisen tuen välinen yhteys voi uudistuksessa heiketä, kun taloudellinen tuki haetaan Kelalta ja kunnat tarjoavat sosiaalipalvelut. Tarkastuksen perusteella näin näyttää käyneen sosiaalipalveluja tarvitsevien asiakkaiden kohdalla ensimmäisten 2,5 vuoden aikana lain voimaantulosta.
– Sosiaaliturvalainsäädäntö muodostuu useista, toisiinsa kytkeytyneistä etuus- ja palvelujärjestelmistä. Perustoimeentulotuen siirto Kelalle näyttää lisänneen työtä muun muassa TE-palveluissa, terveyssosiaalityössä ja edunvalvonnassa, Halmetoja toteaa.
– Myös valvontaviranomaisten työ on lisääntynyt. Hallituksen esityksessä uudistuksen vaikutukset viranomaistyöhön olisikin pitänyt kuvata laajemmin. Tällaisten suurien uudistusten vaikutuksia tulisi arvioida laajasti ja poikkihallinnollisesti.
uutiskirje 
