SAK:n mukaan vastuu työmarkkinariitojen kärjistymisestä lakkosumaksi kuuluu työnantajille. Työantajapuoli vaatii palkansaajia sitoutumaan koordinaatioon, mutta pyrkii itse irtautumaan siitä.
Työnantajien vahvaa koordinaatiota moitti viimeksi PAM kertoessaan kahden viikon kuluttua alkavista työtaisteluista.
SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan sen jäsenliitot ovat tuoneet neuvottelupöytiin ehdotuksia sopimusten syntymiseksi.
– Alasta riippumatta työnantajapuoli on torjunut työntekijäpuolen esitykset jyrkällä ja joustamattomalla asennoitumisella esittämättä kuitenkaan omia ratkaisuehdotuksiaan.
SAK:n mukaan tilanteesta tekee erikoisen, että teknologiateollisuuden sopimusratkaisu saatiin aikaiseksi jo alkuvuodesta. Ennen neuvotteluja varsinkin työnantajapuoli korosti vientiteollisuuden avauksen merkitystä ja muiden sopimusalojen sitoutumista vientialojen ratkaisuun.
– Nyt kun sopimus on syntynyt, työnantaja ei haluakaan sitoutua koordinaatioon, jossa aloilla pyritään teollisuuden päänavausta vastaavaan ratkaisuun eli yleisen linjan mukaisiin palkankorotuksiin ja palkattomien kiky-tuntien poistamiseen.
SAK:n hallitus totesi maanantaina, että yleisen linjan alittavia neuvotteluesityksiä ei voi hyväksyä. Suomen Pankin mukaan syntynyt sopimus kehittää ostovoimaa sekä säilyttää ulkoisen kilpailukyvyn.
Tässä valossa työnantajan ideologinen ripustautuminen tehottomaan työajanpidennykseen on kummallista ja valitettavaa. Toimiva koordinaatio on pitkällä aikavälillä kaikkien etu, painotti keskusjärjestön hallitus.
Päänavaus kummankin ohjenuoraksi
SAK evästi, että jos työnantajat nyt kunnioittavat viennin päänavausta, niin vastaavasti palkansaajat voivat sitoutua pitämään kansantalouden kantokyvyn mukaan tehtyä päänavausta ohjenuorana alakohtaisille sopimuksille tulevaisuudessakin.
SAK:n hallitus esittää työnantajaliitoille, että työehtoneuvotteluiden koordinaatioon sitoudutaan nyt ja tuleville sopimuskierroksille rakennetaan ja sovitaan uusi toimintamalli kaikkien hyväksymillä pelisäännöillä.
Koordinoidun työmarkkinamallin aikaansaaminen ei saa kuitenkaan tarkoittaa sitä, että samapalkkaisuustavoitteista luovutaan ja perusteettomat palkkaerot lukitaan ikiajoiksi. Ennen seuraavaa sopimuskierrosta on yhdessä sovittava pelisäännöistä, joiden puitteissa voidaan sopia vaikkapa palkkaohjelmista aloilla, joilla palkkojen jälkeenjääneisyys on suurta tai liukumat pienet.
Kaikkien on myös tunnustettava, että koordinaation pitävyys edellyttää mahdollisuutta sopia perusteettomia palkkaeroja umpeenkurovista palkkaohjelmista, vaatii SAK. Esimerkiksi Ruotsissa julkiselle alalle on sovittu vientiteollisuutta korkeammat korotukset, jotta alan palkkakehitys ja vetovoima voidaan turvata.
SAK syyttää työnantajien vaikuttavan omilla toimillaan myös siihen, että mahdollisten tulevien kriisien aikana on todella vaikeaa löytää vastuunkantajia, kun palkkiona siitä näyttävät olevan pienemmät palkankorotukset ja ankarammat heikennysesitykset neuvottelupöydissä.
– Meidän on katsottava yksittäistä palkkaneuvottelua pidemmälle ja rakennettava neuvottelukulttuuria, joka turvaa kaikille palkansaajille oikeudenmukaisen ansiokehityksen kansantalouden kantokyvyn puitteissa, Jarkko Eloranta toteaa.
uutiskirje 
