Akava pitää tärkeänä, että alustatyötä tekevän asemaa selvennetään EU-tasolla.
– Olemme pettyneitä siihen, että komission toimintaohjelmassa ei ole selkeää kirjausta alustataloutta koskevasta direktiivistä. Euroopan komission on laadittava alustatyötä koskevat pelisäännöt, joilla selvennetään työsuhteen tunnusmerkistöä. Näin määritellään vähimmäistyöehdot sekä oikeus työsuojeluun, sosiaaliturvaan ja osaamisen kehittämiseen, sanoo Akavan johtava asiantuntija Miia Kannisto.
Akava pitää tärkeänä, että alustatyötä koskevat pelisäännöt ulotetaan alustatyötä tekevien lisäksi muihin palkansaajan kaltaisesti, alisteisessa asemassa työskenteleviin itsensätyöllistäjiin.
Digitaalinen alusta tuo epävarmuutta toimeentulosta
Alustatalous tuo mahdollisuuksia löytää ja tehdä työtä, joten se kiinnostaa korkeakoulutettuja. Eniten kiinnostusta alustatyöhön on tohtorintutkinnon suorittaneilla, yrittäjillä ja itsensätyöllistäjillä. Digitaalinen alusta tuo joustavuutta ja vapautta, mutta myös epävarmuutta toimeentulosta.
– Tällä hetkellä alustatyötä tekevät joutuvat hakemaan tulkintoja oikeusteitse siitä, onko kyseessä työsuhde. Tulkinnat vaihtelevat maakohtaisesti, mikä asettaa työtä tekevät eriarvoiseen asemaan EU:n sisällä. Alustatalouden tuomat hyödyt ja mahdollisuudet tehdä työtä hukataan, jos ei huolehdita riittävästä sääntelystä sekä EU-tasolla että kotimaassa. Myös itsensätyöllistäjien oikeutta kollektiiviseen edunvalvontaan on vahvistettava, jatkaa johtava asiantuntija Anu Tuovinen.
Alustatyö lisääntyy, vaikka se on vielä vähäistä. EU-maissa keskimäärin 5 prosenttia työvoimasta työskentelee alustataloudessa ja kaksi prosenttia ilmoittaa sen pääansiolähteekseen. Pohjoismaisesta työvoimasta 0,3–2,5 prosenttia työskentelee alustan kautta ja Suomessa noin 14 000 henkilöä ansaitsee vähintään neljäsosan ansioistaan alustan kautta.
uutiskirje 
