Maavoimien komentajan Petri Hulkon tuore haastattelu on herättänyt keskustelua asepalveluksesta ja asevelvollisuudesta.
Hulkko nostaa esiin sen, että kolmasosa asevelvollisuusikäisistä nuorista miehistä ei käy armeijaa.
– Keskustelua käydään kuitenkin nyt toistakymmentä vuotta myöhässä, sanoo Aseistakieltäytyjäliitto.
Keskustelua käydään kuitenkin nyt toistakymmentä vuotta myöhässä
”Pääesikunnan operatiivisen osaston viime keväänä antaman tiedon mukaan vuonna 1988 syntyneestä miesikäluokasta armeijan kävi 67,2 %. Suurin osa kyseisen ikäluokan palveluksen suorittaneista teki sen vuosina 2007-09, joten pudotus kahden kolmasosan tasolle on tapahtunut jo silloin. Vielä vuosituhannen vaihteen tienoilla palveluksen suoritti lähes 80% nuorista miehistä”, järjestö toteaa tiedotteessaan.
Vapautuksen myöntöperusteita lievennetty
”Hulkko asettaa vastuun asiasta ”mielenterveyteen liittyvein haasteiden” kanssa painiskeleville nuorile. Todellisuudessa palvelukseen kutsuttavien määrän vähentyminen reilut kymmenen vuotta sitten oli kuitenkin seurausta armeijan omasta ratkaisusta lievittää vapautuksen myöntämisen perusteita. Keskeinen syy tähän taas lienee ollut se, ettei se enää katsonut tarvitsevansa koko miesikäluokan palveluksia, järjestö toteaa.
Aseistakieltäytyjäliitto ihmettelee Hulkon esiin tuomaa pyrkimyksestä lisätä armeijan käyvien naisten määrää.
Sotilaiden määrän lisäämiselle ei järjestön mukaan ole minkäänlaista tarvetta, joten lisää naisia armeijaan merkitsisi käytännössä vähemmän miehiä ja asevelvollisuuden suorittavien miesten osuus kaikista vähenisi entisestään. Esimerkkinä tästä suhtautumista järjestö mainitsee pääesikunnan kolmen vuoden takaisen lausunnon, jossa se kertoi pelkäävänsä naisten ”hallitsemattomasti lisääntyvää halua suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus”, mikäli naisten kutsunnat toteutettaisiin.
Naisten lisäksi palvelukseen halutaan Hulkon mukaan saada myös lisää miehiä palveluskelpoisuusluokituksia muuttamalla. Aseistakieltäytyjäliiton mielestä on vaikea nähdä, miten naisten määrän lisääminen voitaisiin toteuttaa vähentämättä palveluksen suorittavien miesten osuutta, sillä ikäluokkien pienenemistä koskevasta keskustelusta huolimatta asevelvollisuusikään tulevien nuorten määrä on kääntymässä laskuun vasta reilusti yli 10 vuoden päästä 2030-luvulla.
Painetta ennemminkin vähentää
Palveluksen suorittavien määrän kasvattaminen ei järjestön mukaan ole toteuttamiskelpoinen idea.
Aseistakieltäytyjäliitto toteaa, että Suomen asepalvelusjärjestelmän ongelma ei ole laskeva syntyvyys tai palveluksesta vapautettavien määrä, vaan sotilaiden liikakoulutus. Suomessa on armeijan käyneitä reserviläisikäisiä noin 900 000, mutta armeijaan on sodan aikana tarkoitus kutsua alle kolmasosa heistä, 280 000 sotilasta.
”Nykyisenkin kokoinen sodanaikainen armeija 19-40 vuotiaita sotilaita pystyttäisiin kokoamaan, vaikka sotilaallisesti koulutettavien määrästä (nyt noin 20000 vuodessa) leikattaisiin kolmasosa. Lisäksi on varsin todennäköistä, että tulevaisuudessa sodanaikaisen armeijan kokoa edelleen pienennetään”, liitto toteaa.
Ainoa järkevä ratkaisu järjestön mukaan asevelvollisuuden ongelmiin onkin ryhtyä ajamaan alas nykyistä miehiä koskevaan pakkoon perustuvaa järjestelmää, ja korvata se kaikkia samalla tavalla kohtelevalla, vapaaehtoisuuteen perustuvalla mallilla.
uutiskirje 
