KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Borneolta löytyi yli sata uutta lajia

Kuva: Stefan Hertwig

Kansan Uutiset
22.4.2010 0.20

Borneon sademetsät

Kaakkois-Aasiassa sijaitsevan Borneon sademetsissä sademetsissä elää arviolta 6 prosenttia kaikista maapallon lajeista.

Saaren vaikeakulkuisesta sisämaasta löydetään uusia lajeja jatkuvasti. Alueella elää 10 kädellislajia, yli 350 lintulajia sekä 150 matelija- ja sammakkolajia. Lisäksi alueella kasvaa noin 10 000 kasvilajia.

Sademetsät sekä niissä elävät eläin- ja kasvilajit tarjoavat tärkeän elinkeinon myös alueen ihmisille.

WWF Suomen kenttähanke toteutetaan Suomen ulkoasiainministeriön tuella ja Suomen hanke on osa kansainvälistä Borneon sydän (Heart of Borneo) -ohjelmaa.

Metsäkato on Indonesiassa maailman nopeinta.

Suurimpia uhkia Borneon sademetsille ovat laittomat hakkuut, metsäpalot, metsien raivaaminen maanviljelyksen tarpeisiin sekä kaivostoiminta.

Borneon saarelta on löydetty 123 uutta lajia viimeisen kolmen vuoden aikana. Tämä käy ilmi tuoreesta WWF:n raportista. Lajien joukossa ovat esimerkiksi maailman pisin hyönteinen ja sammakko, jolla ei ole keuhkoja.

Tuore WWF:n raportti listaa 123 lajia, jotka on löydetty Borneolta vuosina 2007–2009. Lajien joukossa ovat esimerkiksi maailman pisimmän hyönteisen (Phobaeticus chani) lisäksi muun oksaa muistuttava sauvasirkka, joka voi olla yli puoli metriä pitkä.

Ilman keuhkoja oleva sammakko (Barbourula kalimantanensis) löydettiin jo vuonna 1978, mutta vuonna 2008 tutkijat havaitsivat, että uhanalaiseksi luokiteltu sammakko hengittää pelkästään ihonsa avulla.

WWF työskentelee Borneolla yhdessä Indonesian, Malesian ja Brunein valtioiden kanssa. Vuonna 2007 valtiot sopivat 220 000 neliökilometrin kokoisen trooppisen sademetsän, Borneon sydämen, suojelemisesta ja kestävästä käytöstä. Alue on lähes kolmasosa saaren pinta-alasta.

Valtiot ovat sitoutuneet alueen yhteiseen suojeluun ja johtamiseen, kestävän matkailun kehittämiseen ja vastuulliseen luonnonvarojen käyttöön. Suojelualueen perustamisen jälkeen Borneolta on löydetty kolme uutta lajia joka kuukausi.

Sademetsien suojelukummeja tarvitaan

WWF Suomen ohjelmavastaava Sampsa Kiianmaa korostaa, että rikkaan lajiston vuoksi Borneon sydämen suojeleminen on ollut oikea päätös.

– WWF Suomen Borneo-hankkeessa pyritään löytämään kestäviä elinkeinoja paikallisille asukkaille, jotta heidän ei tarvitsisi hakata metsää. Näin heidän toimeentulonsa paranee, ja lajistoltaan ainutlaatuinen sademetsä säilyy.

WWF Suomen kenttähankkeessa alueen toimijat suojelevat Kiianmaan mukaan hankealueen ainutlaatuisia sademetsiä yhdessä.

– Sademetsien suojelu vaatii suojelualueiden perustamista, siirtymistä vastuulliseen metsänhoitoon ja palmuöljyn tuotantoon sekä paikallisyhteisöjen hyvinvoinnin parantamista.

Suomalaiset voivat auttaa suojelutyötä ryhtymällä WWF:n sademetsäkummeiksi ja suosimalla vastuullisesti tuotettuja puu- ja palmuöljytuotteita.

WWF:n Borneo-videoita: http://www.youtube.com/watch?v=-mNqs3k0wqU http://www.youtube.com/watch?v=620lXmpeaqg

Borneon sademetsät

Kaakkois-Aasiassa sijaitsevan Borneon sademetsissä sademetsissä elää arviolta 6 prosenttia kaikista maapallon lajeista.

Saaren vaikeakulkuisesta sisämaasta löydetään uusia lajeja jatkuvasti. Alueella elää 10 kädellislajia, yli 350 lintulajia sekä 150 matelija- ja sammakkolajia. Lisäksi alueella kasvaa noin 10 000 kasvilajia.

Sademetsät sekä niissä elävät eläin- ja kasvilajit tarjoavat tärkeän elinkeinon myös alueen ihmisille.

ILMOITUS
ILMOITUS

WWF Suomen kenttähanke toteutetaan Suomen ulkoasiainministeriön tuella ja Suomen hanke on osa kansainvälistä Borneon sydän (Heart of Borneo) -ohjelmaa.

Metsäkato on Indonesiassa maailman nopeinta.

Suurimpia uhkia Borneon sademetsille ovat laittomat hakkuut, metsäpalot, metsien raivaaminen maanviljelyksen tarpeisiin sekä kaivostoiminta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Kristiinankaupungin mysteerit jäävät taka-alalle, kun Kaisu Tuokko keskittyy täysillä Eevin ja Matsin hankalaan suhteeseen.

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 
05

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään