Helsingistä pohjoiseen sijaitsevan Suomi-radan ja Turun tunnin junan suunnittelu otti tärkeän askeleen eteenpäin, kun valtio ja kunnat pääsivät sopuun niitä edistävien hankeyhtiöiden perustamisesta sekä eri osapuolten rahoitusosuuksista.
Molemmille hankkeille haetaan EU:n CEF-rahoitustukea (CEF, Connecting Europe Facility). Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd.) mukaan EU-tukea hankkeisiin haetaan jo helmikuun lopulla päättyvässä haussa.
Harakka sanoi viime viikolla eduskunnan kyselytunnilla, että hankkeisiin on saatavissa noin 40 miljoonaa euroa tässä haussa. Suomi-radan suunnittelu maksaa 150 miljoonaa euroa ja Turun tunnin junan 75 miljoonaa.
Hankeyhtiöiden toimialana ja tehtävänä olisi raidehankkeisiin liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti.
Harakka on tyytyväinen, että hankkeiden suunnittelu päästään nyt aloittamaan ja yli 20 kuntaa on sitoutunut niihin.
– Nopeat raideliikenneyhteydet helpottavat työssäkäyntiä ja ovat aivan välttämättömiä hankkeita siirtymisessä kohti kestävää liikkumista.
Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mukaan raidehankkeet ovat myös ilmastopolitiikkaa.
Hyviä uutisia, tunnin junahankkeet Turkuun ja Tampereelle etenevät. Tätä on oikeudenmukainen ilmastopolitiikka: varmistamme, että jokainen suomalainen voi tulevaisuudessa tehdä ilmastoystävällisiä ratkaisuja tuloihin tai asuinpaikkaan katsomatta.
— Li Andersson (@liandersson) February 13, 2020
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) sanoo, että suunnitteluvaiheen jälkeen edessä on suurin koetinkivi, rahoitus.
– Tarvitsemme hankkeiden toteuttamiseen ja rahoittamiseen laajaa yhteistyötä ja uusia rahoituslähteitä.
Osakassopimusten lopullinen hyväksyminen ja hankeyhtiöiden perustaminen edellyttävät vielä valtion, kuntien ja Finavian päätöksentekoa omissa päätöksentekoelimissään. Valtion osalta asiaa käsitellään talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa maaliskuussa 2020. Kuntien osalta päätöksenteko tapahtuu helmi–huhtikuussa 2020.
Liikenne- ja viestintäministeriössä on lisäksi käynnissä selvitys ja vertailu itäisen nopean yhteyden linjauksesta. Tätä raideyhteyttä edistetään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.
Valtio on 51 prosentin osuudella enemmistöosakas kummassakin hankeyhtiössä.
uutiskirje 