Koronaviruksen vaikutukset Suomen talouteen ja työllisyyteen tulevat olemaan valtavat. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kyselyn mukaan jo viime viikolla 40 prosenttia työnantajayrityksistä varautui lomautuksiin ja irtisanomisiin. Vaikutukset koskevat kaikkien kokoluokkien, toimialojen ja alueiden yrityksiä.
Kyselyyn vastasi yli 780 yrittäjää ja yritysjohtajaa 12–16.3. Vastaajat eivät tienneet Suomen siirtymisestä poikkeustilaan. Jo silloin lähes 90 prosenttia näki koronan haittoja yritystoiminnassaan. 40 prosenttia arvioi tilanteensa heikentyvän koronan johdosta melko tai erittäin paljon.
40 prosenttia piti koronaviruksen seurauksena syntyviä lomautuksia tai irtisanomisia todennäköisinä, 43 prosenttia vielä epätodennäköisinä.
Yli puolet yrityksistä on tehnyt ainakin joitain varautumistoimia koronaviruksen aiheuttamien häiriöiden minimoimiseksi. Suuremmat yritykset ovat varautuneet todennäköisemmin tilanteeseen. Alle 10 hengen mikroyrityksistä varautumistoimia on tehnyt noin puolet, suuryrityksistä käytännössä kaikki.
Lähes 90 prosenttia yrityksistä pitää yhteiskunnan tukitoimia melko tai erittäin tarpeellisina koronan johdosta. Vastaajat olivat varsin yksimielisiä riippumatta yrityskoosta.
Yritykset kuvaavat tilannetta vakavaksi. Jo kriisin akuutin vaiheen edellä palvelualan yrityksiltä pysähtyi kysyntä ja teollisuusyritykset kärsivät toimitusketjun häiriöistä. Monen yrityksen rahoitusvaikeudet ovat pakottavia.
Yhteiskunnalta halutaan tukea palkanmaksuun sekä kevennyksiä työnantajamaksuihin ja sairausajan palkkakustannuksiin.
Shokki muistuttaa V-kirjainta
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos arvioi, että koronaviruspandemian takia Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 1–5 prosenttia.
Vaihteluvälin positiivinen pää voi toteutua, jos pandemia saadaan Euroopassa maalis-huhtikuussa hallintaan ja jos EU-maat elvyttävät koordinoidulla tavalla. Tällä laitos kuitenkin arvioi, että negatiivinen skenaario on todennäköisempi ja tällöin Suomen bkt supistuisi tänä vuonna 5 prosenttia.
Talous supistuisi toisella vuosineljänneksellä lähes kymmenyksen, mutta alkaisi kasvaa sen jälkeen.
Etlan arvion mukaan talouden supistuminen ei ole yhtä iso kuin vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin. Koko kuluvan vuoden aikana vaikutus olisi pahimmillaan runsaat puolet finanssikriisin aikana tapahtuneesta bkt:n pudotuksesta.
Ulkomaankauppa ja yksityinen kulutus vähenisivät lähes yhtä paljon kuin vuonna 2009, yksityiset investoinnit vähemmän. Investointien lasku ei olisi finanssikriisin luokkaa, toisaalta elvytystoimien ja toisaalta shokin luonteen vuoksi.
– Finanssikriisissä Suomen talouskasvu käynnistyi kunnolla vasta puolentoista vuoden päästä siitä, kun talous alkoi supistua. Odotamme tällä kertaa V:n muotoista shokkia, jossa meidänkin tuotantomme käynnistyisi vuoden kolmannella neljänneksellä, Kiinan kehitystä seuraillen, Etlan tutkimusjohtaja Aki Kangasharju toteaa.
Toipuminen alkaa Aasiasta
Kiinassa noin kuukauden kestäneiden rajuimpien toimien aikana tuotannosta jäi jopa kolmannes pois. Tämän jälkeen tuotanto on alkanut toipua. Pellervon ennustepäällikkö Janne Huovari toteaa, että Suomessa alkuvaiheen tuotannon pudotus on pienempi, koska tehtaita ei laiteta seisomaan.
Vaikutukset ovat silti rajuja, ja erityisesti kulutus vähentyy paljon, koska ihmiset eivät pääse liikkumaan.
Suomeen rantautuu myös muiden maiden toimien vaikutus vientikysynnän suurena laskuna.
Huovarin mukaan maailmantalouden palautuminen alkaa Aasiasta, missä on toimittu aggressiivisesti koronavirusta vastaan.
uutiskirje 