Viimeinen sana
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat ravistelevat Suomea niin, että tämä vaikuttaa seuraavan eduskunnan voimasuhteisiin. Yle Uutisten julkaiseman vappuaaton gallupin mukaan perussuomalaiset ohittivat Vasemmistoliiton ja hipovat kahdeksan prosentin kannatusta, vaikka suurvisiiri Timo Soini oli tutkimusajankohtana enimmäkseen hiljaa eurooppalaisten lihapatojen ääressä.
Kreikan kriisi puhkesi täyteen mittaansa vasta gallupin julkistamisen jälkeen. Mikään muu kuin maahanmuutto ei selitä perussuomalaisten nousua.
Miten suuresta ”ongelmasta” puhumme, kun puhumme maahanmuutosta?
Väestöliitto järjesti kuluvalla viikolla toimittajille tietoiskun, joka suhteuttaisi asiaa, jos sen sanoma pääsisi laajempaan julkisuuteen.
Maahanmuuttajia on Suomessa selvästi alle 200 000. Se on kolme prosenttia väestöstä.
Pakolaisia Suomi on ottanut vastaan vuodesta 1973. Pakolaisia ja heidän jälkeläisiään tässä maassa on 30 000.
Maahanmuuttajista puhuttaessa tarkoitetaan yleensä käytännössä somaleja, jotka näyttävät häiritsevän monen kriitikon rauhaa. Somalinkielisiä kaikista maahanmuuttajista on viisi prosenttia. 76 prosenttia maahanmuuttajista on syntynyt Euroopassa.
Suurin maahanmuuttajaryhmä, 40 prosenttia, ovat venäläiset ja virolaiset. Heistä venäläisiä voisi tällainen kritiikitön pitää myönteisenä voimavarana tälle ikääntyvälle maalle, onhan heidän koulutustasonsa korkeampi kuin kantaväestön.
Venäjän- ja vironkieliset muodostavat yhden prosentin osuuden Suomen väestöstä.
Uhkakuvia virittelevä maahanmuuttokeskustelu syrjäyttää keskustelun myönteisistä mahdollisuuksista. Jos otamme todesta puheet edessä olevasta työvoimapulasta, niin täällä meillä on jo keskuudessamme merkittävä paikallisia oloja koko ajan paremmin tunteva reservi, joka tekisi töitä, jos niitä saisi. Kantasuomalaisista työikäisiä on 60 prosenttia, maahanmuuttajista 76.
Maahanmuuttajat ovat selvästi suomalaisia nuorempia. Ratkaisevaa on heidän ja varsinkin toisen sukupolven maahanmuuttajien kotouttaminen. Täällä on yli 40 000 0–14 -vuotiasta maahanmuuttajaa, joiden suhteen voidaan onnistua tai mokata todella pahasti.
Jos heiltä viedään myrkyllistä ilmapiiriä kylvämällä mahdollisuudet, kuljemme samaa tietä sen Euroopan kanssa, jossa on jo syntynyt etnisesti syrjäytynyt yhteiskunta ja sen myötä jännitteitä ja väkivaltaakin.
Jos onnistumme, on joukossamme sellaista tietoa ja taitoa, joka hyödyttää meitä kaikkia. Kuvaa kielitaidottomista yhteiskunnan eläteistä saattaa muuttaa tieto, että peruskoulun päättävät toisen sukupolven maahanmuuttajalapset saavat kantaväestöä paremmat arvosanat. Heidän jatkomahdollisuutensa siitä eteenpäin ovat monen tuhannen euron kysymys.
Kotouttamisessa onnistuminen on laajempi kuin vain maahanmuuttajia koskeva yhteiskunnallinen kysymys. Menestyvistä maahanmuuttajanaisista tehty tutkimus nimittäin osoittaa, että heidänkin paras ystävänsä on hyvin toimiva hyvinvointiyhteiskunta. Pohjoismainen palvelujärjestelmä edullisine päivähoitoineen ja ilmaisine koulutuksineen on myönteinen potku eteenpäin myös maahanmuuttajanaisille.
Kirjoittaja on asunut yli 20 vuotta lähiössä, jossa asuu suuri joukko maahanmuuttajia ja jonka peruskoulun ala-asteella puhuttiin jo 1990-luvulla yli kymmentä kieltä äidinkielenä.
uutiskirje 
