Työryhmän tänään julkistamien esitysten toteutuessa henkilöliikenne rautateillä avattaisiin kilpailulle. Tällä hetkellä VR toimii alalla monopoliasemassa.
Kilpailutettu liikenne tulisi aloittaa Helsingin seudulla vuoden 2018 alusta. Kokemukset Helsingin seudulla toimisivat osviittana, kun kilpailuttamista jatkettaisiin edeten maantieteellisesti ja palvelujen kokonaisuuksissa.
Työryhmällä on ainoana lähtökohtanaan henkilöliikenteen kilpailuttaminen ja se katsoo selvittäneensä millä edellytyksillä se on mahdollista.
Rautatieläisten liiton puheenjohtaja Vesa Maurialan mukaan rautateiden liikennejärjestelmää hajanaiseksi pilkkovan kilpailuttamisen sijasta pitäisi satsata niihin tekijöihin, jotka todellisuudessa parantavat koko raideliikennejärjestelmän tulevaisuutta. Tällöin kyseeseen tulevat ennen kaikkea ratainvestoinnit.
– Tilanne maan keskeisimmässä ratahankkeessa Pohjanmaan radalla on karmea. Hanke edellyttäisi 80 miljoonan euron satsausta vuodessa. Nyt määrärahat puuttuvat valtion vuoden 2011 kehyksestä ja uhkana on koko työmaan keskeytyminen alkusyksystä.
Säästöväitteille ei perusteluja
Työryhmän ainoa työntekijäosapuolen edustaja Timo Tanner pitää sen työskentelyä puutteellisena. Sen käsittelyssä ei ollut hänen yrityksistään huolimatta selvitystä ns. nollaplus-vaihtoehdosta, nykyisen käytännön jatkamisesta sitä laadullisesti kehittäen.
EU ei edellytä rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamista.
Kilpailuttamista perustellaan sen aikaansaamilla säästöillä. Eriävän mielipiteen jättäneen Tannerin mukaan työryhmän työstä kertoo paljon se, että esitetyille väitteille säästöistä ei edes yritetty löytää tosiasiallisia perusteluja.
– Väitteet 10–20 prosentin säästöistä ovat vain heittoja, ilman mitään faktaa.
Tanner katsookin rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamista koskevien kaavailujen perustelujen olevan ideologisia. Ne ovat linjassa vallalla olevaan muoti-ilmiöön kaikkien julkisten palvelujen yksityistämisestä ja kilpailuttamisesta.
Työehdot heikkenisivät
Vesa Maurialan mielestä työryhmä pyrkii kilpailuttamiseen hinnalla millä hyvänsä. Jo tehtäväksianto on lähtenyt liikkeelle ideologisesta yksityistämisestä. Tähän viittaa hänestä sekin, että työryhmältä ei edellytetty kunnollista arviota taloudellisista kustannusvaikutuksista, vaikutuksista liikennejärjestelmän toimivuuteen ja junaturvallisuuteen.
– Yhtä vähän kuin puhutaan julkisen liikenteen tehtävästä, puhutaan henkilöstön asemasta kilpailutilanteessa.
Työsuhteiden ehdoista tulisi yksi hintakilpailun osa, minkä Mauriala uskoo johtavan työehtojen heikentymiseen.
Liikennejärjestelmän heikentämisen lisäksi esitykset henkilöliikenteen kilpailuttamisesta johtavat kuljetusalan työntekijäliittojen näkemyksen mukaan samaan lopputulokseen VR:n aseman suhteen.
Puoluekanta vaikuttaa
Rautatiealan liitot selvittivät TNS Gallup Oy:n toimeenpanemassa tutkimuksessa kansalaisten mielipiteitä siitä kuuluuko julkinen liikenne peruspalvelujen joukkoon. Sen mukaan kahdeksan suomalaista kymmenestä katsoo, että julkinen liikenne kuuluu peruspalveluihin.
Suhtautumisessa julkisten palvelujen yksityistämiseen jakaantuu kansa kahtia. Kokoomuksen kannattajista enemmistö kannattaa sitä, Vasemmistopuolueiden kannattajista enemmistö vastustaa. Ammattiryhmittäinen vertailu antaa aiheen olettaa, että julkista palvelua käyttävät eivät tue yksityistämistä.
uutiskirje 
