Tampereen sosiaalifoorumissa viikonvaihteessa esiteltiin tietoyhteiskunnan tulevaisuudenvisioita ja mietittiin, mitä yhteiskunnallisia ja poliittisia vaikutuksia on sillä, että maailma verkottuu ja tieto kulkee helpommin ja nopeammin.
Tampereen yhteiskunnallisen opiston järjestämässä tilaisuudessa verkkotutkija Kari A. Hintikka esitteli visioita siitä, mihin nettiteknologia vie kehitystä.
Ydinasia hänen esittelemässään skenaariossa on se, että kuka tahansa voi olla sisällöntuottaja, julkaista tekstejään netissä. Ja se, että ihmisiä kiinnostaa toistensa nettivideot enemmän kuin kaupalliset tuotannot.
– Viime vuosina on kehitelty identiteetti- ja mainejärjestelmiä. Ideana on se, että kotivideoista tai musiikista ei maksetakaan näistä kotivideoista ja musiikista perinteisessä mielessä rahalla vaan vaihdantavälineenä olisi jokaisen ihmisen netti-identiteetti ja maine.
Elämä siirtyy nettiin
Tähän liittyy Facebookin ”tykkää” -kohta.
– Tällä voidaan kerätä tietoa siitä, ketkä ovat suosituimpia ja hyödyllisimpiä ja mistä ihmiset tykkäävät.
Hintikka kertoo Facebookin sovelluksesta, jossa jokaisen osallistujan arvo määritellään dollareissa. Pelaajat saavat tukun dollareita, joilla he voivat panostaa tuntemattomaan kaveriin ja odottaa että tämän arvo kasvaa. Tämän arvon tai omansakin voi halutessaan lunastaa.
– Tässä on mainejärjestelmien ydin, se, että löytyisi jokin transaktioväline.
Hintikan piti esityksensä lopuksi hahmottaa maailma vuonna 2050.
– Jokaisella sivistyneellä ihmisellä on kotonaan oma lihatankki, Hintikka aloittaa. Kodin raaka-ainepuutarhan ei tarvitse olla iso, mutta se ratkaisee lähilogistiikkaan liittyviä ongelmia.
Neljän vuosikymmenen päästä suuri osa asioista tapahtuu Hintikan mukaan nettivälitteisesti.
Yksityisyys mennyttä
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkija Juho Lindman pohti tietoyhteiskunnan uhkia ihmisen yksityisyydelle.
Yksi uhka piilee hänen mukaansa valvontakameroissa. Ei tiedetä, kuka niitä katsoo eikä sitä, missä tiedot säilytetään tai miten pitkäaikaista säilyttäminen on.
Lindman pitää hyvin todennäköisenä, että lentävät kamerat yleistyvät muutamassa vuodessa siviilikäytössä.
Teknologia aiheuttaa Lindmanin mukaan merkittäviä uhkia yksilönsuojaan kahdella tavalla:
Valvontateknologia kehittyy siten, että kameroista tulee yhä tarkempia ja ne voivat myös lentää.
– Toinen uhka liittyy kasvaneeseen laskentatehoon, kun erilaisia, eri paikoista kerättyjä aineistoja yhdistellään tavalla, jota niiden kohteet tai alkuperäiset keräilijät eivät osanneet arvata.
Uhka piilee Lindmanin mukaan myös paikkatiedossa, jota viime vuosina on kerätty paljon. Esimerkiksi kameraan tallentuu tieto siitä, missä kuvaaja on. Tätä paikkatietoa voidaan sitten käyttää eri rekistereissä.
Myös kännykkä on yksi tunnistamisväline, joka mahdollistaa laajan seurannan.
– Ja vaikkei operaattori haluaisikaan mitään pahaa, tieto voidaan varastaa ja käyttää myöhemmin johonkin toiseen tarkoitukseen,
Pahimmillaan tulevaisuudessa ei enää kenelläkään ole mitään yksityisyyttä. Mutta tämä ei ehkä olekaan enää niin vaarallista, sillä jokaveliyhteiskunnassa kaikki voivat kytätä toisiaan.