Tiukoista väestöpohjavaatimuksista tulee luopua kuntien palvelurakennetta uudistettaessa. Tämä oli lähtökohtana Vasemmistoliiton kannassa, kun eduskunta keskusteli keskiviikkona kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eli Paras-hankkeesta.
Käsittelyssä oli hallituksen asiasta antamaan selontekoon tehty mietintö
Vasemmiston ryhmäpuhuja, kansanedustaja Unto Valpas totesi, että hankkeessa esitetyt väestöpohjavaatimukset eivät perustu mihinkään. Perusterveydenhuollossa vaaditaan 20 000 ja ammatillisessa koulutuksessa 50 000 asukkaan väestöpohja.
– Nämä luvut eivät ota huomioon työssäkäyntialueita, eivätkä sitä, että jokin pienempi kokonaisuus voi tuottaa laadukkaat ja toimivat palvelut kustannustehokkaasti, Valpas sanoi.
Palvelujen käyttäjät unohtuivat
Valpas vaati julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamista Paras-hankkeen lähtökohdaksi.
– Hanke keskittyy lähes pelkästään hallintorakenteisiin. Palvelujen käyttäjät on unohdettu. Kaikessa näyttää olevan pyrkimys palvelujen keskittämiseen, josta hyötyvät eniten suuret kasvukeskukset, hän sanoi.
Vasemmistoliiton mielestä kuntien valtionosuusjärjestelmää pitää linjata siten, että kuntien palveluiden pitkäjännitteinen suunnittelu ja rahoitus voidaan turvata nykyistä paremmin.
Terveyspalvelut yksityistyvät
Valpas arvioi myös, että uudistus lisää terveyspalvelujen yksityistämistä.
– Se jakaa kansalaiset maksukykyisiin, yksityisiä palveluita käyttäviin, ja matalan tulotason kansalaisiin, joiden terveydenhuolto jää terveyskeskusten palvelujen varaan, hän sanoi.
– Yksityiset palveluntuottajat myös hyötyvät siitä, että he ottavat hoitaakseen helpommin hoidettavat potilaat ja vaikeasti hoidettavat jäävät julkisen terveydenhuollon vastattavaksi.
Uudistus jumittaa
SDP:ssä arvioitiin, että kuntauudistus polkee paikallaan.
– Sen vauhdittamiseksi tarvitaan nyt yhteistä voimaa. Vielä tällä vaalikaudella tulee hallituksen asettaa parlamentaarinen työryhmä pohtimaan kuntakentän muutostarpeita ja kuntalain kokonaisuudistusta, SDP:n ryhmäpuhuja Maarit Feldt-Ranta sanoi.
Hän arvioi, että näin voidaan säilyttää yksi Suomen tärkeimmistä kilpailuvalteistamme eli vahvalle kunnalliselle itsehallinnolle rakentuvan hyvinvointiyhteiskunnan.
Hän piti uudistuksesta pirstaleisena.
– Peruskuntien vahvistamisen sijaan on synnytetty runsaasti väliportaan rakenteita. Vaaleilla valittujen valtuutettujen päätösvaltaa on monin paikoin entisestään nakerrettu.
”Kuntakenttä sekaisin”
Muukin oppositio oli kriittisellä päällä. Perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner arvioi, että hankkeen taloudelliset tavoitteet voisivat toteutua paremmin, jos sille annetut säännöt eivät olisi niin tiukat.
Kristillisdemokraattien Tarja Tallqvist taas piti uudistuksen lopputuloksena sitä, että koko kuntakenttä on nyt sekaisin.
– Rakenteita on myllätty tai sitten vanhat rakenteet on betonoitu periaatteella mikään ei muuttua saa, hän selvitti
”Välttämätön uudistus”
Hallituspuolueissa ei nähty vaihtoehtoa uudistukselle. Keskustan ryhmäpuhuja Elsi Katainen arvioi, että uudistus on ollut välttämätön. Samoja sanoja käyttivät myös kokoomuksen Tapani Mäkinen ja Vihreiden Heli Järvinen.
– Kuntalaiselle tärkeintä ovat hyvät palvelut, ei niinkään kunnan rajat ja oma byrokratia, Mäkinen tiivisti.