KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Elinkeinoelämä vaatii eläkeiän nostoa jopa 70 vuoteen

EK:n johtaja Lasse Laatunen viestittää palkansaajille, että nyt olisi aika neuvotella.

EK:n johtaja Lasse Laatunen viestittää palkansaajille, että nyt olisi aika neuvotella. Kuva: Jarmo Lintunen

EK:n johtajan Lasse Laatusen mukaan yleisen eläkeiän alarajan nosto on välttämätöntä. Hän muistuttaa, että Suomen kanssa samassa tilanteessa olevassa Saksassa puhutaan jo 70 vuoden alaikärajasta.

Risto Korhonen
20.8.2010 6.00
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen pitää yleisen eläkeiän nostamista välttämättömänä.

Tätä hän perustelee väestön ikääntymisellä, julkisen talouden kasvavalla kestävyysvajeella ja työeläkemaksun nousupaineella, joka on nykytasosta 4–6 prosenttia.

– Lähivuosina on vastattava vuoden 2014 jälkeisiin haasteisiin ja tehtävä iso eläkeratkaisu.

Laatusen mukaan joustava eläkkeelle siirtyminen tulee säilyttää, mutta alaikärajaa tulee nostaa tuntuvasti. Kuinka monella vuodella, se on neuvottelukysymys, johon vaikuttaa kestävyysvajeen suuruus. Saksassa keskustellaan jo 70 vuoden eläkeiästä.

– Mitä kauemmaksi tätä välttämätöntä ratkaisua lykätään, sen vaikeampia ja kovempia ratkaisut tulevat olemaan.

Työuran pidentäminen nuorilla alapäästä, työhyvinvoinnin kehittäminen ja työttömyyden nujertaminen ovat hänen mukaansa erittäin tärkeitä tavoitteita, mutta ne eivät riitä ongelmien ratkaisuksi.

Saksan tielle

Laatunen nostaa esille Saksan, koska olosuhteet ja tilanne väestön ikääntymisen suhteen on siellä samanlainen kuin Suomessa.

Saksassa eläkeikä on nostettu 65 vuodesta 67 vuoteen. Asiantuntijoiden mukaan se pitäisi nostaa vielä 70 vuoteen. Bismarckin Saksassa eläkeikä oli 70 vuotta ja elinikäodote oli 65 vuotta. Suomessa vuonna 2008 miehen eliniänodote oli 25 vuotiaana 77 vuotta ja eläkeikä 63 vuotta.

– Suomen ja Saksan tilanne on väestön ikääntymisessä samankaltainen. Saksan tie on meidänkin tiemme eläkepolitiikassa, sanoo Laatunen.

Mikäli kuitenkin todella haluttaisiin palata nykyaikaisen eläkepolitiikan alkuun eli Bismarckin aikaan, niin elinaikaodotteen kasvu huomioiden eläkeiän pitäisi olla 77 vuotta. Tätä ei Laatunenkaan sentään ehdota.

Viime kädessä hallitus päättää

Keskustelu eläkeiän nostamisesta näyttää haudatun seuraaviin eduskuntavaaleihin saakka. Hallituksen asettama kolmikantainen työuratyöryhmä on muuttunut selvityksiä tekeväksi tekniseksi ryhmäksi, joka pohjustaa seuraavan hallitusohjelman ratkaisuja.

– Isoa eläkeratkaisua ei voi tehdä kuitenkaan missään hallitusohjelmassa, vaikka siihen voidaan kirjata mihin eläkepolitiikassa pyritään.

– Tärkeintä on mielestäni se, että työmarkkinajärjestöjen pitäisi pystyä palauttamaan eläkepolitiikassa keskinäinen luottamus ja pystyä sopimaan isoista ratkaisuista.

– Tähän on se yksinkertainen syy, että molemmat edustavat huomattavia järjestelmän rahoittajia. Minusta järjestelmän pitää pysyä rahoittajien käsissä. Mutta jos järjestöt ovat kykenemättömiä sopimaan, niin hallituksen velvollisuus on päättää.

Järjestöjen tehtävä työ

Laatusen mukaan nyt ei kannata enää keskittyä riitelemään siitä, että miksi viime talvena ei saatu eläkeratkaisua aikaiseksi. Hänen mukaansa se oli toki vahinko, koska se kasvatti poliittisen puolen valtaa työeläkejärjestelmään.

– Työmarkkinajärjestöjen pitäisi löytää nyt keskinäinen yhteisymmärrys isosta eläkeratkaisusta. Olisi asialle eduksi, jos seuraavien hallitusohjelmaneuvottelujen aikaan neuvottelijoilla olisi käsitys, mitä ratkaisun tulee pääpiirteissään sisältää.

Tämä työ on Laatusen mukaan tehtävä työmarkkinajärjestöjen kesken. Näin onkin tapahtunut jo 1990-luvun alusta lähtien, jolloin työeläkeasiat sovittiin ensin Puron, sitten Rantalan nimellä kulkevassa kaksikantaisessa työryhmässä.

”Koira haudattuna”

Viime talvena Rantalan työryhmä ei saanut aikaan sekä työnantajia että palkansaajia tyydyttävää ratkaisua. Sen jälkeen Laatunen ehdotti laajemman työryhmän perustamista, jossa olisi mukana julkisen sektorin edustus. Tämä ehdotus vaiettiin.

– Sosiaali- ja terveysministeriössä epäiltiin, että onko minulla tässä joku koira haudattuna. Ei ollut. STM on itse valitellut olevansa sivustakatsojana. Järjestöillä on kuitenkin oikeus neuvotella keskenään juuri niistä asioista, joita pitävät tärkeinä. Eikä näihin neuvotteluihin voi kukaan kutsumatta tunkea.

– En näe tärkeäksi enää sitä, että neuvotteluryhmä olisi kokoonpanoltaan tarkasti rajattu. Järjestöt nimeävät ne edustajat, joiden se uskoo parhaiten osaavan asiat ja pystyvän ne neuvottelemaan ja sopimaan. Oli neuvotteluryhmä sitten isompi tai pienempi, sen esitykset ministeriölle ja hallitukselle menevät lopuksi vapaaseen poliittiseen harkintaan. Hallitus päättää, eduskunta säätää.

Putki esille ensi vuonna

EK on vaatinut vuosia eläkeputken eli niin sanottujen ikääntyvien työttömien lisäpäivärahojen poistamista. Tällä hetkellä lisäpäivärahaoikeus koskee 58 vuoden ja 1 kuukauden ikäisenä työttömäksi joutuneita. Silloin hän lisäpäivärahaa normaaliin eläköitymiseensä saakka, jos töitä ei löydy.

Toissa talven sosiaalitupossa sovittiin, että eläkeputki otetaan tarkasteluun vuonna 2011. Mistään neuvotteluaikataulusta ei ole vielä sovittu.

Laatusen arvion mukaan lisäpäivärahaoikeus on mukana seuraavassa pidempiä työuria koskevissa neuvotteluissa. Se voi olla erillinen ratkaisu tai osa isompaa pakettia.

Eläkkeiden tason osalta Laatusen mukaan muutoksia ei tarvita. Elinaikakerroin on hänen mukaansa toimiva ja näyttää oikein mitoitetulta. Kerroin leikkaa nuorempien ikäryhmien eläkkeitä, mutta leikkaus kompensoituu pidemmällä työuralla.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Minja Koskela

Suomen asevelvollisuuden kustannukset pitäisi laskea Naton menoihin, sanoo Minja Koskela

Valtiovarainministeriön arviot leikkausten kielteisistä vaikutuksista puhuttavat. Kuvassa valtiovarainministeri Riikka Purra ja ministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä.

Uusi raportti varoittaa velkajarrun vaaroista –  ”Uhkana on, että sopeutukset luovat noidankehän”

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalla on syytä hymyyn. Puolueen kannatus on korkeimmillaan 20 vuoteen.

Yle: Vasemmistoliiton kannatus 11,3 prosenttia – KU:n toimitus analysoi puolueiden kannatusta

Kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset kannattavat kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa.

Syke: Suomalaiset toivovat päättäjiltä vaikuttavampia ilmastotekoja – tavoitteista pidettävä kiinni

Uusimmat

Minja Koskela

Suomen asevelvollisuuden kustannukset pitäisi laskea Naton menoihin, sanoo Minja Koskela

Valtiovarainministeriön arviot leikkausten kielteisistä vaikutuksista puhuttavat. Kuvassa valtiovarainministeri Riikka Purra ja ministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä.

Uusi raportti varoittaa velkajarrun vaaroista –  ”Uhkana on, että sopeutukset luovat noidankehän”

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalla on syytä hymyyn. Puolueen kannatus on korkeimmillaan 20 vuoteen.

Yle: Vasemmistoliiton kannatus 11,3 prosenttia – KU:n toimitus analysoi puolueiden kannatusta

Kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset kannattavat kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa.

Syke: Suomalaiset toivovat päättäjiltä vaikuttavampia ilmastotekoja – tavoitteista pidettävä kiinni

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Huumeiden viihdekäyttö räjähti käsiin – asiantuntijan mukaan monikaan ei tiedä, mitä tekee

 
02

Suomi on miehitetty maa, kirjoittaa vasemmiston ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi

 
03

”Suomessa tehdään kengännauhabudjetilla teknisesti Hollywood-tasoista elokuvaa”

 
04

Raidin kaltaista rikossarjaa ei voisi enää esittää – kaikki repisivät pelihousunsa

 
05

Kultasormi karkaa – Jani Volanen kertoo, miksi hylkää luomuksensa ennen aikojaan

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Furuholm vaatii asehankintojen ihmisoikeusarviointia ja jätti eriävän mielipiteen puolustusvaliokunnassa

08.04.2026

”Oikeistohallituksen epäonnistuneen talouspolitiikan jäljet ovat rumat” – Vasemmistoliitto, vihreät ja demarit jättivät välikysymyksen köyhyyskriisistä

08.04.2026

Näin KU kertoi vuonna 2023, miten valtiovarainministeriöstä tuli talouskeskustelua ohjaava superministeriö

08.04.2026

Huumeiden viihdekäyttö räjähti käsiin – asiantuntijan mukaan monikaan ei tiedä, mitä tekee

07.04.2026

Neljä tarinaa maanpaosta – Myanmarin vastarinta kukoistaa Thaimaassa

06.04.2026

Tutkijat: Geneettinen monimuotoisuus on brasilialaisten pitkäikäisyyden salaisuus

05.04.2026

Poskettoman hyvä ”påskekrim” Huuto syntyi kahden norjalaisen dekkariveteraanin yhteistyönä

04.04.2026

Reilu kauppa rahoittaa koteja ja terveydenhoitoa El Salvadorin kahviviljelmillä

04.04.2026

Yhteisöradiot antavat kullanarvoisia neuvoja ilmastonmuutoksen kanssa kamppaileville tansanialaisille

03.04.2026

”Suomessa tehdään kengännauhabudjetilla teknisesti Hollywood-tasoista elokuvaa”

03.04.2026

Nicaraguan maanpaossa elävien journalistien mahdollisuudet kapenevat entisestään

02.04.2026

Perulaistoimittajia uhkaillaan väkivallalla ja raastuvalla

02.04.2026

Suomi on miehitetty maa, kirjoittaa vasemmiston ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi

02.04.2026

Rehellinen Kreikka, jonka Kapodistrias olisi voinut perustaa

02.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset