KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Nato yhdistää ja erottaa – Miten menee Pohjoismaiden punavihreillä?

Röd Front-Förbundetin kokoontuminen Tukholmassa.

Röd Front-Förbundetin kokoontuminen Tukholmassa. Kuva: All Over Press

Pohjoismaiset yhteiskunnat muistuttavat enemmän tai vähemmän toisiaan, joten myös niissä toimivilla vasemmistopuolueilla on paljon yhteistä. Pian kaikki Pohjoismaat ovat myös Nato-maita, mutta mitä se tarkoittaa Pohjoismaiden vasemmistolle?

Toivo Haimi
10.7.2022 7.00

Pohjoismaat, eli Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti ovat läheisesti toisiaan muistuttavia valtioita niin sosiaalisilta oloiltaan kuin poliittisilta järjestelmiltään. Kaikissa on suhteellisen hyvin toimiva, verorahoin rahoitettu hyvinvointivaltio. Vaikka Ruotsi, Tanska ja Norja ovatkin monarkioita, hallitaan kaikkia Pohjoismaita parlamentarismiin perustuvalla monipuoluedemokratialla.

Pohjoismaista Norja, Tanska ja Islanti ovat jo Nato-maita, ja toukokuussa 2022 myös Suomi ja Ruotsi jättivät hakemuksensa liittouman jäseniksi. Tanska, Suomi ja Ruotsi kuuluvat EU:hun, mutta vain Suomi kuuluu yhteisvaluutta euroon. Pian Suomesta tulee ainoa Pohjoismaa, joka kuuluu kaikkiin edellä mainittuihin instituutioihin.

Koska pohjoismaiset yhteiskunnat muistuttavat suurilta osin toisiaan, on vain luonnollista, että pohjoismaiset vasemmistopuolueet muistuttavat toisiaan. Jokaisen Pohjoismaan vasemmistopuolueet ovat punavihreitä, ja niille tärkeitä asioita ovat sosiaalinen oikeudenmukaisuus sekä tasa-arvo- ja ympäristöasiat. Pohjoismaisilla punavihreillä puolueilla on oma yhteistyöjärjestö, Pohjoismainen vihreä vasemmisto, jonka pääsihteerinä toimii suomalainen Mia Haglund.

ILMOITUS
ILMOITUS

Suomen vasemmistoliiton läheisin ja tärkein yhteistyökumppani on koko puolueen olemassaolon ajan ollut Ruotsin vasemmistopuolue Vänsterpartiet, joka sai kokoaan suurempaa vaikutusvaltaa kesällä 2021. Tuolloin puolueen puheenjohtaja Nooshi Dadgostar oli avainroolissa kaatamassa demaripääministeri Stefan Löfvenin hallitusta valtiopäiviltä saadulla epäluottamuslauseella. Vänsterpartiet on kuitenkin vasemmistoliittoa EU-vastaisempi, ja puolue vastustaa tiukasti Ruotsin liittymistä euroon.

Islannissa paikallinen punavihreä puolue Vinstri græn eli vihreä vasemmisto on tällä hetkellä parlamentin kolmanneksi suurin puolue, ja se muodostaa hallituksen yhdessä kahden muun puolueen kanssa. Islanti on ainoa Pohjoismaa, jossa on punavihreä pääministeri: Vinstri grænin puheenjohtaja Katrín Jakobsdóttir on toiminut maansa pääministerinä vuodesta 2017.

Punaiset vihreät ja vihreät punaiset

Tanskassa vaikuttaa kaksi merkittävää punavihreää puoluetta, jotka molemmat ovat myös Pohjoismaiden vihreän vasemmiston jäsenpuolueita: Sosialistinen kansanpuolue SF sekä Yhtenäisyyslista Enhedslisten.

Edellä mainituista Sosialistinen kansanpuolue on eräänlainen poliittinen outolintu. Vaikka puolueen juuret ovat Tanskan laitavasemmistossa, on Sosialistinen kansanpuolue nykyään osa Euroopan vihreitä ja puolueen europarlamentaarikot istuvat vihreiden ryhmässä Euroopan parlamentissa. Hallitusvastuussa SF on ollut kerran: puolueella oli kuusi ministerinsalkkua demaripääministeri Helle Thorning-Schmidtin vähemmistöhallituksessa vuosina 2011–14.

Sosialistisen kansanpuolueen paras vaalitulos saavutettiin vuonna 1987, kun puolue sai 14,6 prosentin ääniosuuden ja 27 paikkaa Tanskan 179-paikkaiseen parlamenttiin eli kansankäräjille. Viimeisimmissä, vuoden 2019 vaaleissa SF sai 7,7 prosenttia äänistä ja 14 paikkaa. Vuonna 2020 puolueen paikkamäärä nousi viiteentoista, kun kansanedustaja Rasmus Nordqvist loikkasi SF:n riveihin vihreästä Alternativet-puolueesta.

Toinen Tanskan punavihreistä puolueista, Yhtenäisyyslista eli Enhedslisten syntyi 1980-luvun lopulla, kun kolme pienempää vasemmistopuoluetta yhdisti voimansa. Vuoden 2019 vaaleissa puolue sai kansankäräjille 13 paikkaa. Yhtenäisyyslistalla ei ole varsinaista puheenjohtajaa, vaan sitä johtaa kollektiivisesti 25-jäseninen puoluehallitus. Puolue on kuitenkin valinnut itselleen puhehenkilön, ja nykyisenä puhehenkilönä toimii 30-vuotias kansanedustaja Mai Villadsen.

Tanskan Enhedslistenin puhehenkilö Mai Villadsen (vas.) jakoi kampanjamainoksia Kööpenhaminassa toukokuun lopussa.

Tanskan Enhedslistenin puhehenkilö Mai Villadsen (vas.) jakoi kampanjamainoksia Kööpenhaminassa toukokuun lopussa. Kuva: All Over Press

Sekä SF että Enhedslisten menestyvät gallupeissa kohtalaisesti saaden mielipidemittauksissa kannatusta kahdeksan prosentin molemmin puolin. Sekä SF että Enhedslisten tukevat tällä hetkellä Tanskan demaripääministeri Mette Fredriksenin vähemmistöhallitusta, mutta kummallakaan ei ole siinä ministerinsalkkuja.

SF on kahdesta puolueesta EU-myönteisempi, kun taas Enhedslisten on tiukan euroskeptinen. Enhedslistenkään ei kuitenkaan enää kannata Tanskan EU-eroa. Tanskan Nato-jäsenyys on toinen puolueita jakava kysymys. Enhedslisten on pitkään kampanjoinut Tanskan Natosta eroamisen puolesta, kun taas SF hyväksyy Naton osana Tanskan puolustusratkaisua.

Tanskan poliittisista puolueista puhuttaessa on mainittava myös sen siirtomaiden vasemmistopuolueet: Grönlannin itsenäisyysliike Inuit Ataqatigiit sekä Färsaarten tasavaltalainen puolue Tjóðveldi. Molemmat puolueet kuuluvat Pohjoismaiden vihreään vasemmistoon, ja edellä mainituilla on yksi kansanedustaja Tanskan kansankäräjillä.

Norjan punaiset ja vielä punaisemmat

Hieman samalla tavalla kuin Tanskassa, vaikuttaa Norjassa niin ikään kaksi vasemmistopuoluetta: Punavihreä Sosialistinen vasemmistopuolue SV sekä laitavasemmistolainen Punainen puolue (Rødt). Näistä SV on vanhempi ja vakiintuneempi osa Norjan poliittista järjestelmää. SV osallistui Työväenpuolueen johtamiin punavihreisiin hallituksiin vuosina 2005–2013.

Näistä kahdesta SV on selkeästi ja leimallisesti punavihreä ympäristöpuolue, kun taas Punainen puolue on keskittynyt voimakkaammin perinteisiin, vasemmistolle tärkeisiin työelämän ja toimeentulon kysymyksiin.

Vuoden 2021 suurkäräjävaaleissa sekä Sosialistinen vasemmistopuolue että Punainen puolue ottivat voiton. SV kasvatti paikkamääräänsä 11 kansanedustajasta kolmeentoista, kun taas Punaisen puolueen paikkamäärä pomppasi yhdestä paikasta seitsemään.

SV kutsuttiin uuden hallituksen neuvotteluihin syyskuussa 2021, mutta puolueen puheenjohtaja Audun Lysbakken jätti neuvottelut sosiaalidemokraattien ja keskustapuolueen kanssa, sillä hallitukseen pyrkivät puolueet olivat jo valmiiksi erimielisiä ympäristö- ja talouskysymyksistä. Eniten erimielisyyttä syntyi maan öljypolitiikasta, päästövähennyksistä, ympäristönsuojelusta ja verotuksesta. Lopulta sosiaalidemokraatit muodostivat keskustapuolueen kanssa vähemmistöhallituksen, jonka pääministeriksi nousi demareiden Jonas Gahr Støre.

Punainen puolue sai ensimmäisen kansanedustajansa Norjan suurkäräjille vuonna 2017 ja kasvatti paikkamääräänsä seitsemään vuonna 2021. Punaisen puolueen ohjelma on pohjoismaisittain hyvinkin radikaali: se vaatii kapitalismin korvaamista sosialistisella järjestelmällä, ja puolueen lopullisena tavoitteena on luokaton yhteiskunta. Puolueen puheenjohtajana on vuodesta 2012 toiminut Bjørnar Moxnes.

Sekä Sosialistinen vasemmistopuolue että Punainen puolue vastustavat jyrkästi Norjan EU-jäsenyyttä. SV on perinteisesti vaatinut myös maan eroa Natosta, mutta Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on saanut puolueen aloittamaan sisäisen keskustelun aiheesta. Aikaisemmin SV on kannattanut pohjoismaista puolustusliittoa, mutta tuo tavoite alkaa olla aikansa elänyt kaikkien Pohjoismaiden ollessa pian Nato-maita.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Puolan pääministeri Donald Tusk.

Puola väsyi Ukrainaan ja upposi omiin riitoihinsa

Ehmudi Lebsir, pataljoonankomentaja ja Polisarion sotilaskoulun johtaja seisoo Marokon 50 vuotta sitten tapahtuneen Länsi-Saharan valtauksen muistomerkin vieressä.

Afrikan viimeisen siirtomaan itsenäisyyshaaveet romuttuivat jälleen

Yhdysvallat on koko ajan tiennyt Israelin sotarikoksista

Hongkongilaiset nuoret katselivat tulipalossa mustuneita tornitaloja Tai Pon lähiössä joulukuun alussa.

Kiina kiristi otettaan Hongkongista

Uusimmat

Puolan pääministeri Donald Tusk.

Puola väsyi Ukrainaan ja upposi omiin riitoihinsa

Samppanjaa synnyttäjille – katse on helpompi kääntää leikkauksista naisten turhamaisuuteen

Ehmudi Lebsir, pataljoonankomentaja ja Polisarion sotilaskoulun johtaja seisoo Marokon 50 vuotta sitten tapahtuneen Länsi-Saharan valtauksen muistomerkin vieressä.

Afrikan viimeisen siirtomaan itsenäisyyshaaveet romuttuivat jälleen

Avustusjärjestöjen mukaan perheet toivovat tänä jouluna perustarvikkeita kuten ruokaa, alusvaatteita ja hygieniatuotteita. Hallituksen tekemät sosiaaliturvan leikkaukset vievät yli 30 000 lasta köyhyysrajan alapuolelle.

”Niin he ajoivat lapsen ja vanhemmat ulos ja polttivat seimen, koska sen ajan henki nyt vaan oli sellainen” – Keljumi jouluna 2025

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Afrikan viimeisen siirtomaan itsenäisyyshaaveet romuttuivat jälleen

 
02

”Niin he ajoivat lapsen ja vanhemmat ulos ja polttivat seimen, koska sen ajan henki nyt vaan oli sellainen” – Keljumi jouluna 2025

 
03

Kestävyystutkija Arto O. Salonen: ”Päättäväinen ratkaisijan roolin ottaminen on viisasta oman elämän mielekkyyden kannalta”

 
04

Vielä yksi ennätys tähän vuoteen työttömyyden ja velkaantumisen lisäksi: konkursseja enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1997

 
05

Vasemmisto kaupungistuu – ”Tässä toisin Metsolat-televisiosarjan vasemmistolle vinkiksi”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Europarlamentti pyrkii eroon venäläisestä energiasta ja torjuu Yhdysvaltoja puolustusvälinetuotannossa

22.12.2025

Vasemmisto kaupungistuu – ”Tässä toisin Metsolat-televisiosarjan vasemmistolle vinkiksi”

22.12.2025

Toimituksen vuodenvaihteen kulttuurisuositukset – graffitia, dekkareita ja kansallisen itseymmärryksen kulmakivi

21.12.2025

Roska päivässä muuttaa yhä maailmaa

20.12.2025

Eduskunta hyväksyi syksyn päätteeksi velkajarrun ja potkulain rasismikohun varjossa – ”Orposta tulee mieleen surullisen hahmon ritari”

19.12.2025

Ensi kauden sopeutustarve jopa 12 miljardia, arvioi VM

19.12.2025

Vielä yksi ennätys tähän vuoteen työttömyyden ja velkaantumisen lisäksi: konkursseja enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1997

19.12.2025

Tuttu kuvio: perussuomalaiset ajaa kaksilla rattailla rasismikohussaan – Purra ei myöntänyt rasististen kuvien olevan rasistisia

18.12.2025

Perussuomalaiset antoi ”vakavan huomautuksen” kahdelle kansanedustajalle – Eerola ja Gardew pyysivät anteeksi, Purra ei

18.12.2025

Lisää julmia talouslukuja hallitukselle: velkasuhteen piti vakautua, nyt 90 prosentin raja ylittyy jo ensi vuonna

18.12.2025

Vasemmistonaisten Pro Feminismi -palkinto Suomen Palestiina -verkostolle

18.12.2025

Else-Mai Kirvesniemi on STTK:n uusi puheenjohtaja

18.12.2025

Kokoomuksen ”häpeän päivästä” on tänään tasan kuusi vuotta, yhteistyö persujen kanssa alkoi Al-Holin äideistä

18.12.2025

Europarlamentti puoltaa EU:n laajuista aborttioikeutta, suomalaisista vain persujen Tynkkynen äänesti vastaan

17.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään