Suomessa on käyty loppusyksyn ja alkutalven aikana vilkasta keskustelua nuorisorikollisuudesta. Taustalla on piikki alaikäisten ja nuorten väkivaltarikollisuudessa, ja otsikoita on ryyditetty isoissa kaupungeissa riehuvista nuorisojengeistä.
– Keskustelussa inhottavin ja huolestuttavin piirre on se, että näyttää siltä, että tässä ei pyritä hakemaan ratkaisua ongelmiin. Meillä on aina nuoriso-ongelmia, meillä on nuorisorikollisuutta, johon pitää puuttua, sanoo Helsingin apulaispormestari, vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki.
– Mutta julkisessa keskustelussa halutaan käydä leimaavaa keskustelua, joka pikemmin pahentaa tätä ongelmaa kuin parantaa.
”Julkisesti halutaan käydä leimaavaa keskustelua, joka pikemmin pahentaa tätä ongelmaa kuin parantaa.”
Arhinmäki nostaa esiin, että pitemmällä tarkastelujaksolla rikollisuus on vähentynyt huomattavasti. Nuorten hyvinvoinnin eteen tehty työ on Arhinmäen mukaan tuottanut tuloksia. Yksi osoitus siitä on kaupungin tekemä helsinkiläisnuorten hyvinvointikysely, jossa valtaosa nuorista sanoi voivansa hyvin.
– Mutta se joukko, joka on ajautunut ongelmiin ja tekemään rikoksia, he tekevät niitä entistä enemmän. Huono-osaisuus tiivistyy, Arhinmäki painottaa.
Nuorison aiheuttamat ongelmat eivät sinänsä ole mikään uusi asia. Aikaisempina vuosikymmeninä huolta herättivät muun muassa nuorten alakulttuuri- ja kaupunginosajengit, jotka ottivat toistensa kanssa yhteen.
Arhinmäki peräänkuuluttaa samoja ratkaisukeinoja kuin aiemminkin on käytetty, kun ongelmat on ratkaistu.
– Ne on ratkaistu nuorisotyöllä ja aikuisten yhteistyöllä. Nuorten väkivaltaan ja rikollisuuteen pitää puuttua tiukasti. Mutta tiukka puuttuminen ei tarkoita kovempia rangaistuksia, se tarkoittaa, että tarvitsemme yhteistyötä nuorisotyötä tekevien, sosiaalityötä tekevien ja poliisin välillä.
Yksi suuri ero
Yksi suuri ero aiempaan on, ja se näkyy etenkin pääkaupunkiseudulla – maahanmuuton myötä pääkaupunkiseudulla noin 20 prosentilla nuorista on taustaa muuallakin kuin Suomessa.
– On lapsia ja nuoria, jotka ovat syntyneet ja kasvaneet koko elämänsä Suomessa, mutta he eivät koe tulevansa hyväksytyksi suomalaiseen yhteiskuntaan. Toisaalta kun he elävät suomalaisessa kulttuurissa, välttämättä omissa perheissä ei hyväksytä sitä, että nuori ei jatka heidän kulttuuriaan, Arhinmäki sanoo.
Arhinmäki mainitsee 2010-luvun alussa Lontoossa nähdyt mellakat. Hän luki tiedotusvälineiden juttuja mellakoista tarkkaan, ja yksi lehdissä esitetty kysymys jäi mieleen.
– Miten nuoret tuhoavat omaa yhteistä omaisuuttaan? Vastaus oli, että he eivät koe sitä omakseen. He eivät koe rikkovansa yhteistä omaisuutta. Se jäi voimakkaasti mieleen.
Nyt pahoinvoivilla nuorilla on sama kokemus Suomessa.
– Pitää vahvistaa sitä, että he kokevat kuuluvansa yhteiskuntaan.
Vähättelylle ei
Arhinmäki ei halua vähätellä nykyistä tilannetta. Hän painottaa, että nyt käytävä keskustelu on tärkeä. Sitä on myös tärkeää käydä ratkaisukeskeisesti.
– Vaikka nuorten tekemät rikokset ovat vähentyneet ja entistä harvempi nuori tekee rikoksia, rikoksiin ajautuneet nuoret tekevät niitä entistä enemmän, Arhinmäki sanoo.
Samaan aikaan Suomi ja Helsinki ovat tilastojen valossa muuttuneet koko ajan turvallisemmiksi.
– Helsinki on huomattavasti turvallisempi kaupunki kuin meidän nuoruudessamme. Tästähän on tutkimustietoa. Kun rikollisuus vähenee, samaan aikaan jäljelle jäävä rikollisuus näyttäytyy meille entistä rajumpana ja pelottavampana
Tiedotusvälineet uutisoivat rikoksista koko ajan näyttävämmin, ja sosiaalisessa mediassa leviävät tarinat, kuvat ja videot lisäävät kierroksia entisestään. Nuorten nöyryyttämisestä leviävät videot ovat hirvittävää katseltavaa, Arhinmäki sanoo.
– Sitä on tehty ennenkin kouluissa, työnnetty vessanpönttöön päätä ja laitettu nuolemaan kenkiä. Silloin se ei näkynyt samalla tavalla ilmiönä, koska videot eivät levinneet.
Arhinmäki sanoo vähän aikaa sitten katsoneensa elokuvan ”Täältä tullaan elämä”, jossa kerrotaan Helsingin Mellunmäessä ja Vesalassa 1970–80-luvun taitteessa varttuvista nuorista.
– Kuvaukset ovat aika rajuja. Paljon niissä on samaa kuin tänä päivänä.
uutiskirje 