KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

Kadut tulvivat Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa viime syyskuussa.

Kadut tulvivat Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa viime syyskuussa. Kuva: All Over Press/Kazi Salahuddin Razu

Rooman klubin uusi raportti antaa ohjeita siihen, kuinka ihmiskunta pystyisi vähentämään eriarvoisuutta ja ehkäisemään ilmastokriisin vaikutuksia.

Peik Johansson
4.2.2023 16.05
Fediverse-instanssi:

Rooman klubi tuli tunnetuksi vuonna 1972 julkaistusta raportista Kasvun rajat, jonka keskeinen teesi oli, että rajaton talouskasvu ei ollut mahdollista kovin pitkään, sillä maapallon resurssit ovat rajalliset. Raportin mukaan kulutuksen kasvu johtaisi ympäristökriiseihin ja yhteiskuntien romahtamiseen viimeistään vuoteen 2050 mennessä.

Vuonna 1973 alkaneen öljykriisin jälkimainingeissa teosta myytiin yli 30 miljoonaa kappaletta 30 kielelle käännettynä.

Viime syksynä Rooman klubi julkaisi maapallon ja ihmiskunnan haasteista uuden päivitetyn raportin nimeltään Earth for All (Maapallo kaikille). Kirjan perusteesi on sama kuin 50 vuotta sitten eli että nykyinen meno ei voi jatkua. Tänä päivänä ongelmat ovat vain monin verroin vakavammat kuin 1970-luvun alussa – erityisesti ilmastokriisin ja viime vuosikymmenten aikana lisääntyneen eriarvoisuuden vuoksi.

Kirjassa esitellään kaksi skenaariota maailmasta ja ihmiskunnan tilasta tulevina vuosikymmeninä. Ensimmäistä skenaariota kutsutaan nimellä Liian vähän liian myöhään. Toinen optimistisempi skenaario on nimeltään Jättimäinen harppaus.

Molemmat tulevaisuudenkuvat pohjautuvat 1980-luvulta lähtien yleistyneisiin poliittisiin ja taloudellisiin trendeihin, uusliberalismiin, vapaakauppaan, julkisten palvelujen leikkauksiin ja yksityistämiseen. Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet, ja maapallon keskilämpötila on jo kohonnut yli yhden asteen teollistumista edeltäneeseen aikaan verrattuna.

Ensimmäisessä skenaariossa äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrä vähenee hiukan, mutta samalla superrikkaat rikastuvat entisestään, eriarvoisuus kasvaa ja ilmastokriisi pahenee siitä huolimatta, että kasvihuonepäästöt alkavat vähentyä 2030-luvulla.

Vuonna 2050 lämpötila on kohonnut yli kahden asteen kriittisen rajan. Antarktiksen ja Grönlannin jäätiköiden sulaminen kiihtyy, ja Amazonin sademetsä muuttuu paikoitellen savanniksi. Lämpöaallot ja tulvat seuraavat toisiaan, ja vaikutukset ovat pahimmat köyhissä maissa.

Luottamus viranomaisiin heikkenee, ja mellakat ja mielenosoitukset yleistyvät kasvavan eriarvoisuuden vuoksi.

Rooman klubi kehottaa muita maita seuraamaan Suomen, Islannin, Uuden-Seelannin ja Costa Rican esimerkkiä.

Toisessa skenaariossa hallitukset eri puolilla maailmaa ymmärtävät, että liian räikeäksi kasvanut eriarvoisuus on kaikkein pahin uhka yhteiskuntien vakaudelle.

Rooman klubi kehottaa muita maita seuraamaan Suomen, Islannin, Uuden-Seelannin ja Costa Rican esimerkkiä ja panostamaan ihmisten hyvinvointiin, sillä oikeudenmukaiset yhteiskunnat toimivat yleensä paremmin kuin epäoikeudenmukaiset yhteiskunnat, olivat ne sitten rikkaita tai ei.

Tässä skenaariossa verotus on progressiivista, miljonäärejä verotetaan enemmän ja veroparatiisit ja ylikansallisten yhtiöiden verovälttely kielletään. Julkisia menoja kohdennetaan koulutukseen, terveyspalveluihin ja uusien työpaikkojen luomiseen. Kansalaistulo otetaan käyttöön yhä useammassa maassa. Eriarvoisuus vähenee, ja yleinen luottamus yhteiskuntaan kasvaa.

Äärimmäinen köyhyys poistuu maailmasta jo 2030-luvun alussa, kun Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maissa talous kasvaa nopeasti puhtaan energian käyttöönoton ansiosta.

Vuoteen 2050 mennessä kasvihuonepäästöjen määrä on vähentynyt 90 prosenttia vuoden 2020 määrästä. Samoihin aikoihin väestönkasvu pysähtyy, kun maailmassa on 8,5 miljardia ihmistä.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat äärimmäiset sääilmiöt tulevat ja menevät mutta eivät tuhoa kokonaisia kaupunkeja tai kansakuntia, koska hallitukset pyrkivät ennaltaehkäisemään ilmastokriisin vaikutuksia ja antavat tukea luonnonkatastrofeista pahiten kärsiville.

Raportissa annetaan ohjeita siihen, kuinka ihmiskunta pystyy poistamaan köyhyyden, vähentämään eriarvoisuutta, edistämään sukupuolten tasa-arvoa, muuttamaan globaalia ruuantuotantoa ja siirtymään puhtaaseen energiaan – kaikki mielellään samaan aikaan. Tekniset keinot ovat olemassa, ja monissa maissa kehityksen suunta on jo oikea.

Köyhyyden poistaminen edellyttää köyhien maiden velkahelpotuksia, jotta hallitukset voisivat ulkomaanvelan lyhennysten sijasta käyttää rahaa pikemminkin peruspalveluihin ja toimeentulotukeen.

Eriarvoisuutta vähennetään verotuksella, vahvistamalla ammattiliittoja ja rakentamalla taloudellisia turvaverkkoja.

Naisten asemaa kohennetaan paremmilla palkoilla, laadukkaalla kouluopetuksella ja ilmaisilla terveyspalveluilla. Naisten aseman parantuminen hillitsee myös väestönkasvua.

Ruuantuotannon muutos edellyttää täyskäännöstä pois länsimaisesta tehomaataloudesta, joka on yksi maailman suurimmista kasvihuonepäästöjen aiheuttajista. Raportissa peräänkuulutetaan metsäpeltoviljelyä, vuoroviljelyä ja kompostilannoitusta. Lihansyönnistä pitäisi siirtyä kasvipohjaisempaan ja terveellisempään ruokavalioon.

Energiaa voidaan puolestaan säästää siirtymällä aurinko- ja tuulisähköön ja sähköllä kulkeviin ajoneuvoihin sekä käyttämällä uusien tuotteiden valmistuksessa kierrätettyjä raaka-aineita.

Rooman klubin raporttiin on ripoteltu myös monia ajatuksia herättäviä tilastotietoja:

Esimerkiksi sementin ja teräksen tuotanto aiheuttaa 14 prosenttia maailman hiilipäästöistä.

Painon mukaan mitattuna 70 prosenttia maailman linnuista on tuotantokanoja.

ILMOITUS
ILMOITUS

Yhdeksän prosenttia maailman väestöstä kärsii yhä aliravitsemuksesta, ja samaan aikaan kaksi miljardia ihmistä, neljäsosa maailman väestöstä, on ylipainoisia.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kuva on tammikuulta Amritsarista sikhien rukoushetkestä.

Suhteellisen demokraattinen puolentoista miljardin ihmisen valtio – Minne Intia on matkalla?

Monica Ben koululuokassaan Manyoshwan peruskoulussa Sekessä, Zimbabwessa.

Zimbabwessa koululaiset rakentavat omat lamppunsa, joiden valossa voivat opiskella

Lapsia Angolan pääkaupungissa Luandassa. Kuusi kymmenestä työtä tekevästä lapsesta ei käy koulua ollenkaan.

Afrikassa yhä eniten lapsityövoimaa – muuttoliike ja kriisit lisäävät hyväksikäyttöä

Työmatkalaiset odottavat takseja Abujassa Nigeriassa, missä monet asukkaat ovat joutuneet one chance -ryöstöjen uhreiksi. Rikolliset tekeytyvät kuljettajiksi tai matkustajiksi ja ryöstävät uhrit ajoneuvon ollessa liikkeessä.

Abujassa taksimatka on vaarallinen sekä kuljettajalle että matkustajille

Uusimmat

Israelin asevoimet ovat viime yönä nousseet Global Sumud Flotillan alukselle, jonka lastina on muun muassa lääkintäapua ja elintarvikkeita Gazaan.

Israel on kaapannut suomalaisen aktivistin kansainvälisillä vesillä – Kansanedustajat ja mepit vetoavat ulkoministeriin

Oppositiopuolueet jättivät tänään vappuaattona 30.4. yhteisen välikysymyksen Petteri Orpon (kok.) hallitukselle. Kuvassa vasemmalta oikealle keskustan Antti Kaikkonen,, vihreiden Sofia Virta, SDP:n Antti Lindtman, vasemmistoliiton Minja Koskela, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen ja Liike Nytin Harry Harkimo.

Oppositiolta yhteinen välikysymys hallituksen epäonnistuneesta talouspolitiikasta: ”Näytöt on annettu, ja pahalta näyttää”

Suomalaisen vasemmiston uusi eurooppalainen koti – Tällainen on Euroopan vasemmistoliitto ELA

Johannes Yrttiaho

Yrttiaho: Ydinaseiden käytöstä päättävät vain ydinasevallat – ”Toivoisin tässä rehellisyyttä”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Uuden reseptin aika – vanhalla saatiin lisää työttömyyttä, konkursseja ja valtionvelkaa

 
02

Koskelalta tyly arvio hallituksen kehysriihipäätöksistä: ”Jopa kuolemasta seuraa jatkossa maksu”

 
03

Hallitukselta vappumiljardi suuryrityksille – Pia Lohikoski: Tämä on kestämätöntä talouspolitiikkaa

 
04

Pia Lohikoski: Miksi ministeriö on hiljaa kun yliopistot ostavat pikavauhtia ammattikorkeakouluja?

 
05

Sosiaalityöntekijä oikoo ministerin puheita: ”Eikö tämän hallituksen ylimielisyydellä ole mitään rajaa?”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Honkasalo: Suomen paikka on ydinaseettomien maiden joukossa

29.04.2026

Hallitus tekee tieten tahtoen riittämätöntä ilmastopolitiikkaa, syyttää vasemmistoliiton Veronika Honkasalo

29.04.2026

Viisi näkökulmaa hyvinvointivaltioon – Kysyimme asiantuntijoilta, mikä säilyy ja mikä muuttuu

29.04.2026

Suhteellisen demokraattinen puolentoista miljardin ihmisen valtio – Minne Intia on matkalla?

28.04.2026

Lyhyempi työaika ja lisää arkivapaita, ehdottaa vasemmistoliiton Minja Koskela

27.04.2026

Uuden reseptin aika – vanhalla saatiin lisää työttömyyttä, konkursseja ja valtionvelkaa

27.04.2026

Zimbabwessa koululaiset rakentavat omat lamppunsa, joiden valossa voivat opiskella

27.04.2026

Afrikassa yhä eniten lapsityövoimaa – muuttoliike ja kriisit lisäävät hyväksikäyttöä

26.04.2026

Abujassa taksimatka on vaarallinen sekä kuljettajalle että matkustajille

26.04.2026

”Meitä oli seitsemän, nyt enää viisi” – Malesiaan ja Indonesiaan meriteitse pyrkivät rohingyapakolaiset tuntevat riskit, mutta lähtevät silti

26.04.2026

Kun katoamiset lisääntyivät Pakistanin syrjäisessä maakunnassa, baluchinaiset tarttuivat aseisiin

25.04.2026

Kashmirin Dal-järven ihmiset ajettiin pois – nyt heitä pyydetään pelastustoimiin

25.04.2026

Vesikriisi iskee kovimmin naisiin ja tyttöihin

25.04.2026

Uusi Islanti-dekkari Väkivallan saari alkaa peruskuvioilla, mutta hyytää lopussa veren

25.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset