Rooman klubi tuli tunnetuksi vuonna 1972 julkaistusta raportista Kasvun rajat, jonka keskeinen teesi oli, että rajaton talouskasvu ei ollut mahdollista kovin pitkään, sillä maapallon resurssit ovat rajalliset. Raportin mukaan kulutuksen kasvu johtaisi ympäristökriiseihin ja yhteiskuntien romahtamiseen viimeistään vuoteen 2050 mennessä.
Vuonna 1973 alkaneen öljykriisin jälkimainingeissa teosta myytiin yli 30 miljoonaa kappaletta 30 kielelle käännettynä.
Viime syksynä Rooman klubi julkaisi maapallon ja ihmiskunnan haasteista uuden päivitetyn raportin nimeltään Earth for All (Maapallo kaikille). Kirjan perusteesi on sama kuin 50 vuotta sitten eli että nykyinen meno ei voi jatkua. Tänä päivänä ongelmat ovat vain monin verroin vakavammat kuin 1970-luvun alussa – erityisesti ilmastokriisin ja viime vuosikymmenten aikana lisääntyneen eriarvoisuuden vuoksi.
Kirjassa esitellään kaksi skenaariota maailmasta ja ihmiskunnan tilasta tulevina vuosikymmeninä. Ensimmäistä skenaariota kutsutaan nimellä Liian vähän liian myöhään. Toinen optimistisempi skenaario on nimeltään Jättimäinen harppaus.
Molemmat tulevaisuudenkuvat pohjautuvat 1980-luvulta lähtien yleistyneisiin poliittisiin ja taloudellisiin trendeihin, uusliberalismiin, vapaakauppaan, julkisten palvelujen leikkauksiin ja yksityistämiseen. Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet, ja maapallon keskilämpötila on jo kohonnut yli yhden asteen teollistumista edeltäneeseen aikaan verrattuna.
Ensimmäisessä skenaariossa äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrä vähenee hiukan, mutta samalla superrikkaat rikastuvat entisestään, eriarvoisuus kasvaa ja ilmastokriisi pahenee siitä huolimatta, että kasvihuonepäästöt alkavat vähentyä 2030-luvulla.
Vuonna 2050 lämpötila on kohonnut yli kahden asteen kriittisen rajan. Antarktiksen ja Grönlannin jäätiköiden sulaminen kiihtyy, ja Amazonin sademetsä muuttuu paikoitellen savanniksi. Lämpöaallot ja tulvat seuraavat toisiaan, ja vaikutukset ovat pahimmat köyhissä maissa.
Luottamus viranomaisiin heikkenee, ja mellakat ja mielenosoitukset yleistyvät kasvavan eriarvoisuuden vuoksi.
Rooman klubi kehottaa muita maita seuraamaan Suomen, Islannin, Uuden-Seelannin ja Costa Rican esimerkkiä.
Toisessa skenaariossa hallitukset eri puolilla maailmaa ymmärtävät, että liian räikeäksi kasvanut eriarvoisuus on kaikkein pahin uhka yhteiskuntien vakaudelle.
Rooman klubi kehottaa muita maita seuraamaan Suomen, Islannin, Uuden-Seelannin ja Costa Rican esimerkkiä ja panostamaan ihmisten hyvinvointiin, sillä oikeudenmukaiset yhteiskunnat toimivat yleensä paremmin kuin epäoikeudenmukaiset yhteiskunnat, olivat ne sitten rikkaita tai ei.
Tässä skenaariossa verotus on progressiivista, miljonäärejä verotetaan enemmän ja veroparatiisit ja ylikansallisten yhtiöiden verovälttely kielletään. Julkisia menoja kohdennetaan koulutukseen, terveyspalveluihin ja uusien työpaikkojen luomiseen. Kansalaistulo otetaan käyttöön yhä useammassa maassa. Eriarvoisuus vähenee, ja yleinen luottamus yhteiskuntaan kasvaa.
Äärimmäinen köyhyys poistuu maailmasta jo 2030-luvun alussa, kun Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maissa talous kasvaa nopeasti puhtaan energian käyttöönoton ansiosta.
Vuoteen 2050 mennessä kasvihuonepäästöjen määrä on vähentynyt 90 prosenttia vuoden 2020 määrästä. Samoihin aikoihin väestönkasvu pysähtyy, kun maailmassa on 8,5 miljardia ihmistä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamat äärimmäiset sääilmiöt tulevat ja menevät mutta eivät tuhoa kokonaisia kaupunkeja tai kansakuntia, koska hallitukset pyrkivät ennaltaehkäisemään ilmastokriisin vaikutuksia ja antavat tukea luonnonkatastrofeista pahiten kärsiville.
Raportissa annetaan ohjeita siihen, kuinka ihmiskunta pystyy poistamaan köyhyyden, vähentämään eriarvoisuutta, edistämään sukupuolten tasa-arvoa, muuttamaan globaalia ruuantuotantoa ja siirtymään puhtaaseen energiaan – kaikki mielellään samaan aikaan. Tekniset keinot ovat olemassa, ja monissa maissa kehityksen suunta on jo oikea.
Köyhyyden poistaminen edellyttää köyhien maiden velkahelpotuksia, jotta hallitukset voisivat ulkomaanvelan lyhennysten sijasta käyttää rahaa pikemminkin peruspalveluihin ja toimeentulotukeen.
Eriarvoisuutta vähennetään verotuksella, vahvistamalla ammattiliittoja ja rakentamalla taloudellisia turvaverkkoja.
Naisten asemaa kohennetaan paremmilla palkoilla, laadukkaalla kouluopetuksella ja ilmaisilla terveyspalveluilla. Naisten aseman parantuminen hillitsee myös väestönkasvua.
Ruuantuotannon muutos edellyttää täyskäännöstä pois länsimaisesta tehomaataloudesta, joka on yksi maailman suurimmista kasvihuonepäästöjen aiheuttajista. Raportissa peräänkuulutetaan metsäpeltoviljelyä, vuoroviljelyä ja kompostilannoitusta. Lihansyönnistä pitäisi siirtyä kasvipohjaisempaan ja terveellisempään ruokavalioon.
Energiaa voidaan puolestaan säästää siirtymällä aurinko- ja tuulisähköön ja sähköllä kulkeviin ajoneuvoihin sekä käyttämällä uusien tuotteiden valmistuksessa kierrätettyjä raaka-aineita.
Rooman klubin raporttiin on ripoteltu myös monia ajatuksia herättäviä tilastotietoja:
Esimerkiksi sementin ja teräksen tuotanto aiheuttaa 14 prosenttia maailman hiilipäästöistä.
Painon mukaan mitattuna 70 prosenttia maailman linnuista on tuotantokanoja.
Yhdeksän prosenttia maailman väestöstä kärsii yhä aliravitsemuksesta, ja samaan aikaan kaksi miljardia ihmistä, neljäsosa maailman väestöstä, on ylipainoisia.
uutiskirje 