Taantuma on kääntänyt mittarit punaiselle
Nuorten enemmistön hyvinvointi on lisääntynyt, mutta viidesosa nuorista voi aiempaa huonommin.
– Talouden taantuman myötä melkein kaikki hyvinvoinnin mittarit ovat kääntyneet punaiselle. Positiiviset kehityskulut ovat joko pysähtyneet tai muuttuneet huonommiksi, toteaa Allianssin puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen.
Nuorten pahoinvoinnista kertoo muun muassa alle 30-vuotiaiden masennusperäisten sairauseläkkeiden määrän kasvu. Vuosituhannen alusta määrä on enemmän kuin kaksinkertaistunut.
Lisäksi lasten ja nuorten psykiatrian ja lastensuojelutoimien lisääntyminen on kasvanut nopeasti.
Hukassa on 15 000 nuorta
Nuorten työttömyysaste on noussut korkealle: nuorista neljännes on yhä työttömiä.
Työttömyyden kasvaessa yhä useampi nuori jää rekisterien ulkopuolelle, koska he eivät rekisteröidy työttömäksi.
Opetusministeriön mukaan nuoria, joiden toiminnasta ei ole minkäänlaista tietoa, on noin tuhat ikäluokkaa kohti. Hukassa siis on noin 15 000 15-29 -vuotiasta.
Allianssin mukaan syrjäytyminen liittyy oleellisesti koulutuksen keskeytymiseen, sillä vähintään toisen asteen koulutus on ratkaisevaa työn saamisessa.
Vuosittain peruskoulun päättötodistus jää saamatta pariltasadalta. Koulupudokkaiden määrä on kasvanut edellisvuodesta. Noin 8 000 nuorta jokaisesta ikäluokasta jää ilman koulutusta.
”Etsivä työ ei ratkaise kaikkea”
Etsivä nuorisotyö on yksi keino löytää koulupudokkaat. Työtä tehdään jo 192 paikkakunnalla. Viime vuonna tavoitettiin lähes 3 400 nuorta.
– Kyseessä on hyvä syrjäytymistä ehkäisevä työn muoto. Se ei kuitenkaan ratkaise kaikkea. Huolena on, mihin nuori ohjataan löytämisen jälkeen. Joka kunnassa ei ole työ- tai opiskelupaikkoja, sanoo Allianssin kehittämispäällikkö Markus Söderlund.
Hänen mukaansa yhteistyötä tarvitaan ennen kaikkea kunnan opetus-, sosiaali- ja terveystoimen välillä.
– Nuorisotyöntekijä ei pysty yksin ongelmia ratkaisemaan.
Allianssissa vaaditaan, että nuorten pahoinvointi on otettava tosissaan. Nuoret on saatava näkyvämmin mukaan päätöksentekoon.
– He eivät pääse vaikuttamaan kunnissa tarpeeksi esimerkiksi nuorisovaltuustojen kautta, Hanna-Mari Manninen harmittelee.
Merkkejä nuorten vaikutushalukkuuden kasvusta on nähtävissä. Esimerkiksi vaaleissa äänestäminen on Allianssin mukaan nousemassa hitaasti aallonpohjasta. Järjestön omassa tutkimuksessa ensi kevään eduskuntavaaleissa aikoo äänestää 64 prosenttia nuorista. Kevään 2012 presidentinvaaleissa äänestysuurnille aikoo jo 70 prosenttia vastanneista.
Nuorten elinolojen ja nuorisotyön tilastotietoja kokoava Nuorista Suomessa -aineisto julkaistiin nyt neljättä kertaa.