Afganistanin naiset ovat vajonneet yhä pahempaan köyhyyteen talibanhallinnon aikana. Kaduilla kaupustelevien naisten määrä kasvaa joka päivä. Aikaisemmin vain miehet hoitivat katukauppaa.
Yksin perheitään elättävien naisten on pakko myydä tavaroita, vihanneksia ja leipää pitääkseen lapsensa hengissä. Kaduilla kauppaa tekeviä naisia on arvioiden mukaan jo noin 700 000. Kerjäävien lasten määrä kasvaa naisten rinnalla. Heistä kaikista heijastuu väsymys.
Keittiö- ja kylpyhuonetarvikkeita
Madina on 36-vuotias nainen, joka myy keittiö- ja kylpyhuonetarvikkeita vetokärrystä Kabulin keskustassa. Hän työskenteli aiemmin valtion hallinnossa ja hänen palkkansa riitti hyvin perheen elättämiseen. Talibanien tultua valtaan hänestä tuli työtön.
Madina onnistui lainaamaan sukulaisiltaan sen verran rahaa, että sai hankittua myyntikärryn ja tavaroita.
– Nyt tämä laina on jo maksettu takaisin. Välillä on hyviä päiviä, mutta joinakin päivinä ei asiakkaita ole yhtään. Kabulin keskusta on usein hiljainen. Lasten takia on pakko yrittää, hän huokaa.
– Joskus myyn myös perunoita ja sipuleita. Mieheni on halvaantunut jaloistaan, ja myös anoppi on sairas. Kuusi lastani ovat vielä liian pieniä tekemään työtä.
Perhe asuu vuokralla. Kuukausivuokra on 2 000 afgaania (26 euroa) ja Madinalla on vaikeuksia saada tämä raha kokoon. Katukaupalla hän ansaitsee juuri ja juuri tarpeeksi päivittäisiin välttämättömyyksiin, kuten leipään ja perunoihin.
Madina huomauttaa, että nykyinen hallinto ei tue millään lailla katukauppiaita.
Äidin leipomia leipiä
11-vuotias Zainab myy kadulla äitinsä leipomia leipiä. Joskus kaupaksi menee 10 leipää, joinakin päivinä vain muutama.
Hän tärisee sateessa kylmästä, puristelee käsiään ja hänen äänensä särkyy.
– Opiskelen aamuisin ja myyn leipää iltapäivällä. Isäni myy tavaroita kaduilla myyntikärrystä ja me molemmat koetamme saada kokoon rahaa perheen elatukseen ja talon vuokraan, Zainab kertoo.
Vihanneksia ja kyniä
Miehensä hylkäämä Shirin Gul myy vihanneksia ja kyniä Kabulin kaduilla. Joka aamu aikaisin hän menee torille ja ostaa vihanneksia.
– Ostan sipulia ja muita vihanneksia 100–200 afgaanin (1–2,5 euron) hinnalla, pesen ne ja myyn kalliimmalla kärryistäni. Päivittäin myyn 10–15 nippua vihanneksia ja käytän kaiken rahan perheeni elättämiseen, hän kertoo.
Myös Shirin joutui lainaamaan alkupääoman sukulaisiltaan saadakseen myyntityön käyntiin. Hänen miehensä on huumeaddikti.
Perheensä ainoana elättäjänä Shirinillä on seitsemän henkeä ruokittavana.
– Minulla on vaikeuksia elättää perhettäni. Näiden valtavien paineiden vuoksi päätin jo tehdä itsemurhan. Onneksi viime hetkillä lapseni ilmestyivät paikalle, ja heidän vuokseen olenkin nyt jatkanut elämääni.
Tulevaisuus vaarassa
Shirin Gol ei ole yksin taistelussaan nälkää vastaan.
Talibanit kielsivät naisilta työnteon kodin ulkopuolella ja kiristävät otteitaan koko ajan. Katukaupustelijat ja kerjäläiset ovat yhteiskunnan kurjalistoa ja ovat toistaiseksi saaneet olla suhteellisen rauhassa.
Naiset, joiden täytyy elättää perheensä tavalla tai toisella, katsovat kuitenkin tulevaisuutensa olevan vaarassa. Yli puolet perheistä kärsii taloudellisesta shokista, vaikka viime vuonna tilastot näyttivät talouden hieman tasapainottuneen. Heikon taloustilanteen arvioidaan kuitenkin jatkuvan ja heikentävän ruokaturvaa tänä vuonna.
Jos maan taloudellinen kriisi jatkuu, naisten määrä kaupustelijoina ja kerjäläisinä kasvaa edelleen.
Artikkelin on tuottanut Learning Together -verkosto. Verkoston suomalaiset naistoimittajat ovat kouluttaneet afgaaninaistoimittajia vapaaehtoistyönä vuodesta 2009. Blogien kirjoittajat ovat Afganistanissa asuvia, Suomen tuella koulutettuja naistoimittajia, joiden henkilöllisyys salataan turvallisuussyistä. Artikkeli on editoitu aiemmin Suomen Kuvalehden verkkosivuilla julkaistusta Afgaaninaisen katse -palstan kirjoituksesta.
lehti 