KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Perun sisällissodassa raiskatut saivat viimein oikeutta

Ihmisoikeusaktivistit ja feministit seurasivat pitkää oikeudenkäyntiä, joka koski yhdeksän naisen ja tytön raiskausta Mantan sotilastukikohdassa Perun keskiosissa Andien niemimaalla.

Ihmisoikeusaktivistit ja feministit seurasivat pitkää oikeudenkäyntiä, joka koski yhdeksän naisen ja tytön raiskausta Mantan sotilastukikohdassa Perun keskiosissa Andien niemimaalla. Kuva: IPS/Mariela Jara

Perussa on tuomittu sotilaita sisällissodan aikaisista seksuaalirikoksista, jotka kohdistuivat alkuperäiskansoihin kuuluviin naisiin.

Kansan Uutiset
13.8.2024 14.04

Lima – IPS/Mariela Jara

Maaseudun naisia ja tyttöjä raiskanneet perulaissotilaat on tuomittu rikoksista ihmisyyttä vastaan. Historialliseksi ennakkotapaukseksi kuvattu päätös annettiin 40 vuotta tapahtumien jälkeen.

Perussa vuosina 1980–2000 käyty sisällissota maan armeijan ja sissiliike Loistavan polun sekä Tupac Amarun välillä vaati 70 000 kuolonuhria ja kadonnutta. Aseellinen konflikti vaikutti erityisesti maaseudun asukkaisiin, sekä quechuankieliseen köyhään väestöön.

ILMOITUS
ILMOITUS

Sota jätti jälkensä myös naisiin, jotka joutuivat seksuaalisen väkivallan uhreiksi. Raiskauksiin syyllistyivät useimmiten valtion sotilasjoukot, mutta myös sissiliikkeiden sotilaat.

Valtion sotilaiden uhreiksi joutuivat myös alkuperäisväestöön kuuluvat maaseudun naiset ja tytöt Mantan ja Vilcan kunnissa Andeilla, 3 500 kilometrin korkeudessa.

María oli vain 15-vuotias, kun hänen kotikuntaansa Mantaan perustettiin valtion sotilastukikohta vuonna 1984.

– Valtiota puolustavat sotilaat tekivät meille paljon pahaa sen sijaan, että olisivat suojelleet meitä, María sanoo.

Väkivalta tapahtui uhrien kodeissa sekä sotilastukikohdassa, jonne naisia raahattiin kuulusteluihin. Mantan alueella syntyi useita lapsia seksuaalisen väkivallan seurauksena. Myös María tuli raiskausten seurauksena kahdesti raskaaksi, mutta hylkäsi lapsensa.

Tuomiot rikoksista ihmisyyttä vastaan

Raiskauksia alettiin käsitellä oikeudessa vuonna 2016. Tuolloin kuitenkin kolme tuomaria jouduttiin hyllyttämään heidän sukupuolittuneisiin stereotypioihin perustuvan puolueellisuutensa vuoksi. Käsittelyä jatkettiin vuonna 2019.

Viimein heinäkuussa 2024, 40 vuotta tapahtumien jälkeen ja 20 vuotta sen jälkeen, kun niistä oli raportoitu presidentti Alejandro Toledon perustamalle totuuskomissiolle , Perun oikeuslaitos tuomitsi kymmenen kolmestatoista syytetystä. Oikeus päätti olla tuomitsematta kolme sotilasta heidän aikaisempien tuomioidensa vuoksi.

Tekoja ei pidetty tavanomaisina seksuaalirikoksina, vaan tuomiot annettiin rikoksista ihmisyyttä vastaan. Sitä puolsivat raiskausten tapahtumayhteys, järjestelmällisyys, haavoittuvaan väestöön kohdistuminen sekä se, että tekijät olivat valtion edustajia.

– Jääköön perulaisten mieleen se, mitä meille silloin tapahtui. Olen onnellinen, koska vuosien taistelun jälkeen nämä raiskaajat on tuomittu, vaikka tuomiot ovatkin lyhyitä, María sanoi kuultuaan oikeuden päätöksen.

Tuomiot vaihtelevat kuudesta kahteentoista vuoteen. Syytetyt tai heidän asianajajansa eivät olleet läsnä oikeussalissa. He ovat kertoneet valittavansa tuomiosta korkeimpaan oikeuteen.

Raiskaus sodankäynnin välineenä

Syyttäjänvirasto aikoo puolestaan hakea tuomituille ankarampia rangaistuksia. Alun perin syyttäjä vaati 18–20 vuoden tuomioita.

Myös uhrit aikovat valittaa korvauksista. Asianajajien mukaan 100 000 solin, eli noin 20 000 euron korvaus kullekin uhrille ei ole riittävä suhteessa uhrien kärsimyksiin.

Tuomio on kuitenkin tärkeä ja historiallinen ennakkotapaus. Kyseessä on vasta toinen koko Latinalaisessa Amerikassa annettu tuomio, jossa sodan aikana raiskanneet sotilaat tuomitaan rikoksista ihmisyyttä vastaan. Ensimmäinen tuomio annettiin Guatemalassa kahdeksan vuotta sitten.

– Tuomio on erittäin arvokas saavutus, koska oikeus uskoi uhreja ja totesi, että näiden Mantan sotilastukikohdassa kärsimät loukkaukset ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, kolmea uhria puolustaneen kansalaisjärjestö Demuksen johtaja Cynthia Silva sanoo.

Kuutta uhria edustanut kansalaisjärjestö Instituto de Defenca Legalin asianajaja Carlos Riveran mukaan tuomio on esimerkkitapaus raiskauksista sodankäynnin välineenä.

– Tuomioistuin on todennut, että nämä seksuaalirikokset eivät ole tavanomaisia seksuaalirikoksia, vaan rikoksia ihmisyyttä vastaan, joten ne eivät vanhene, Rivera sanoo.

Hän piti tuomareiden lausuntoa myös viestinä oikeuslaitoksen kannasta Perun kongressin kaavailemaan lakiin, joka jättäisi rankaisematta ennen vuotta 2002 tapahtuneet rikokset ihmisyyttä vastaan. Mikäli laki astuu voimaan, jäävät tuhannet uhrit vaille oikeutta. Osa heistä on Alberto Fujimorin autoritaarisen hallinnon quechua-naisiin kohdistaman joukkosteriloinnin uhreja. Myös niihin haetaan oikeutta rikoksina ihmisyyttä vastaan, toistaiseksi tuloksetta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Uusimmat

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään