Luonto-liitto ja Wild Lynx ry tyrmäävät karhujen kevätpyynnin eettisesti ja laillisesti erittäin tuomittavana. Suomi luopui karhun kevätmetsästyksessä uuden metsästyslain yhteydessä 1993 jo ennen EU:hun liittymistä.
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) ehdotti Sallan petofoorumissa karhujen kevätpyynnin ottamista uudelleen kokeiluun kolmen vuoden ajaksi poronhoitoalueelle petovahinkojen ennaltaehkäisemiseksi.
Luonto-Liiton ja Wild Lynx ry:n muistuttavat, että monilla karhuista on alkukeväästä pienet pennut. Metsästyksen salliminen lisääntymiskaudella on ristiriidassa Suomen karhukannan hoitosuunnitelman kanssa.
Wild Lynx ry:n puheenjohtaja Jaana Julin pitää Anttilan ehdotusta pöyristyttävänä. Hänen mielestään on ilmeistä, että äänestäjiltä haetaan hyväksyntää Suomen karhukannan kustannukselta.
Kaikki suurpedot ovat uhanalaisia
Sallan petofoorumissa esiteltiin myös Lapin liiton petovahinkoselvitys. Siinä esitetään poronhoitoalueen karhukannan puolittamista 400 karhuun. Selvityksen mukaan myös ilvesten ja ahmojen määrää olisi karsittava. Susia Lappiin sallittaisiin vain muutamia.
Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja Sami Lyytisen mukaan Lapissa on kourallinen susia ja ahmoja.
– Lapin kohdalla tarpeellisempaa olisi puhua poroelinkeinon kestävyydestä laajemmin ja suurpetojen osalta salametsästyksestä ja siitä, miten rikollinen toiminta saataisiin estettyä.
Kaikki Suomen suurpetolajit eli karhu, ahma, ilves ja susi on luokiteltu uhanalaisiksi viime joulukuussa julkaistun uhanalaisarvioinnin mukaan.
Luonto-Liitto kampanjoi parhaimmillaan suurpetojen puolesta Salakaadot seis -kampanjallaan. Siinä vaaditaan maa- ja metsätalousministeriöltä sudenkaatolupien jäädyttämistä ja petovahinkojen ennaltaehkäisyn tehostamista.
Myös Suomen Luonnonsuojeluliitto on tyrmännyt Anttilan ajatuksen karhunpyynnistä.