Helsingin ja Jyväskylän välisen junamatkan puristaminen kahteen tuntiin tulisi tuoreen arvion mukaan maksamaan noin miljardi euroa.
Nopean ratayhteyden alustavassa tarveselvityksessä on tarkasteltu vaihtoehtoina nykyisen Jyväskylä-Tampere-radan järeää parantamista sekä kolmea uutta oikoratalinjausta.
Päijänteen länsipuoliset vaihtoehdot on linjattu Jämsästä Lahteen ja Riihimäelle ja itäpuolinen vaihtoehto Heinolan kautta Lahteen. Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen liittojen tilaaman työn tavoitteena on ollut selvittää mahdollisuuksia nopeuttaa Jyväskylän ja Helsingin välistä junamatkaa kolmesta tunnista alle kahteen tuntiin.
Tampereen kautta menevän nykyisen radan parantamiskustannukset ovat lähes 200 miljoonaa euroa. Matka-aika Jyväskylästä Helsinkiin lyhentyisi tällä ratkaisulla vain noin 10 minuuttia. Raskaammat parannustoimet, mukaan lukien muun muassa radan uusi linjaus välillä Jämsä-Orivesi, kasvattaisivat kustannukset noin 580 miljoonaan euroon, mutta tavoitteena olevasta kahden tunnin matka-ajasta jäätäisiin tällöinkin noin 20 minuuttia.
Matkustajamäärä kaksikertaiseksi
Kaikki kolme oikoratavaihtoehtoa mahdollistaisivat kahden tunnin matka-ajan. Näiden investointikustannusten on arvioitu olevan välillä 900-1000 miljoonaa euroa. Ennusteen mukaan nykyisellä radalla olisi Jyväskylän eteläpuolella vuonna 2035 noin 1,1 miljoonaa matkustajaa. Määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan, mikäli oikoratayhteys toteutettaisiin.
Tuoreiden arvioiden mukaan myös Jyväskylästä Kuopion suuntaan matkustajia olisi oikoratavaihtoehdoissa noin kaksi kertaa niin paljon kuin nykyistä yhteyttä käytettäessä.
Mikään tutkituista neljästä vaihtoehdosta ei ole yhteiskuntataloudellisesti kannattava, mutta nykyiseen ratakäytävään perustuvat kehittämistoimet ovat lähellä kannattavuusrajaa.
Uusilla radoilla paljon esteitä
Tehdyt kustannustarkastelut ovat yleispiirteisiä. Myös vaihtoehtojen vaikutuksia joudutaan vielä arvioimaan tarkemmin. Jo nyt on kuitenkin tullut esille, että etenkin kaikissa uusissa oikoratalinjauksissa on huomattavia joko luonnon- tai kulttuuriympäristöön liittyviä vaikeuksia.
Junayhteyksien nopeutuminen vaikuttaisi työssäkäyntialueiden laajuuteen sekä maakuntien ja kaupunkien yhteistyön suuntautumiseen. Eri vaihtoehdoilla on tässä mielessä selviä eroja.
Seuraavaksi pohditaan, onko aihetta käynnistää yksityiskohtaisempi selvitysvaihe. Mikäli jatkosuunnittelu todetaan aiheelliseksi, käynnistetään määrittelytyö sekä neuvottelut Liikenneviraston kanssa.