KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Vieraskynä: Työmarkkinakierroksella vastakkain ovat ideologia ja työntekijöiden oikeutetut vaatimukset

Lakkovahteja Meconetin tehtaan edustalla Vantaalla 3. joulukuuta 2024.

Lakkovahteja Meconetin tehtaan edustalla Vantaalla 3. joulukuuta 2024. Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Teollisuusliitto käy parhaillaan neuvotteluita teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden työehtosopimusten osalta. Takana on muutamia lakkopäiviä. Neuvottelutilannetta voi kuvata hankalaksi. Työmarkkinatilanne on kärjistyneempi kuin vuosikausiin. Kuinka tähän on tultu ja miksi?

Mikko Koikkalainen
11.12.2024 10.23
Fediverse-instanssi:

Käynnissä olevien työehtosopimusneuvotteluiden merkitys on poikkeuksellisen suuri, koska näiden neuvotteluiden tuloksen katsotaan muodostavan niin sanotun yleisen linjan. Tämä tarkoittaa palkankorotuslinjaa, jota työnantajat pyrkivät lähtökohtaisesti noudattamaan tulevissa muissa työehtosopimusneuvotteluissa. Tätä kutsutaan palkkakoordinaatioksi, jota työnantajat yhdessä toteuttavat.

Mikäli eduskunta hyväksyy niin sanonut vientivetoisen työmarkkinamallin, syntyvä linja sitoo myös valtakunnansovittelijan sovintoesityksiä tulevaisuudessa. Sovittelija ei siis voi tehdä esityksiä, jotka ylittävät linjan.

SAK:n ammattiliitot julkaisivat marraskuun alussa yhteisen palkankorotustavoitteen, mikä oli yhteensä 10 prosenttia kahdelle vuodelle. Toisin sanoen 5 prosenttia vuodessa. SAK siis toteutti samaa palkkakoordinaatiota kuin työnantajat – sekä myös avoimuutta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Työnantajien julkilausutun yhteisen palkkakoordinaation katsotaan olevan hyvä asia. Mutta kun palkansaajat tekevät samaa, sitä paheksutaan. Tämä sopii hyvin elinkeinoelämän ”hajota ja hallitse” -strategiaan, missä yhtenäinen palkansaajaliike koetaan ongelmaksi.

Työntekijöiden palkkatavoite herätti odotetun, mutta tavallista dramaattisemman tuohtumuksen. Tavoitteet eivät kuulemma ole ”tästä maailmasta”. Mietin, mikä on se maailma, missä näin kommentoijat elävät? Mistä maailmasta tavoitteet eivät ole?

Tavoitteet eivät kuulemma ole ”tästä maailmasta”. Mietin, mikä on se maailma, missä näin kommentoijat elävät?

Palkansaajaliikkeen tavoite on siitä maailmasta, missä tavallinen pieni- ja keskituloinen palkansaaja elää – ja on elänyt jo vuosia. Siinä maailmassa me olemme vuosikausia lukeneet otsikoita reaaliansioiden laskusta, asuntolainojen nousevista koroista, korkeista sähkölaskuista, kohoavista ruoan hinnoista ja vaikeutuvasta toimeentulosta. Ja tämän kaiken päälle arvonlisäveroa nostetaan, mikä heikentää entisestään kansalaisten toimeentuloa. Käytännössä viime vuonna suomalainen sai palkallaan maksettua laskuja, ostettua ruokaa ja vaatteita vähemmän kuin 15 vuoteen.

Palkkatavoitteen selkeä ja avoimesti toistettu syy on täyttää ostovoimakuoppa. Edellinen ostovoiman näin radikaali heikkeneminen on öljykriisin ajalta 1970-luvulta, eikä heikentyminen ollut silloinkaan näin paha. Tuliko tämän kaiken jälkeen jotenkin yllätyksenä, että palkansaajaliike pyrkii parhaansa mukaan korjaamaan tilannetta? Jos tuli, niin kysyn, missä maailmassa elinkeinoelämän edustajat ja poliittis-taloudellinen eliitti elää? Kenties siinä maailmassa todellakin arjen säästöksi riittää se, että vaihtaa samppanjan kuohuviiniin, kuten silloinen presidenttiehdokas ja nykyinen europarlamentin jäsen Mika Aaltola (kok) vastasi viime talvena.

Työntekijät ovat pitkään tyytyneet maltilliseen palkkalinjaan. Erityisen merkittävä ratkaisu oli Juha Sipilän (kesk) hallituskaudella vuonna 2016 tehty kilpailukykysopimus. Se sisälsi palkkatason jäädyttämisen, työajan pidentämisen, lomakorvausten leikkauksia ja työnantajien kustannusten vähentämisen. Työnantajien kustannuksia siirrettiin työntekijöille. Silti luvattuja investointeja ei ole syntynyt, ja siksi työn tuottavuus on kehittynyt heikosti.

Viime vuosina tulonjako on kääntynyt pääoman eduksi. Yhä pienempi osa kansantuotteesta jaetaan työntekijöille. Teollisuudessa vuodesta 2012 työntekijöiden osuus arvonlisästä on laskenut 10 prosenttiyksikköä. Työntekijät luopuvat, työantajat ja pääoma saa. Vaikuttaa siltä, että elinkeinoelämä on itsevarmuudessaan ryhtynyt pitämään sitä normaalina, minkä piti olla väliaikaista.

Ylimielisyyteen voivat vaikuttaa poliittiset voimasuhteet ja ilmapiiri, vaikka niiden ei pitäisi työmarkkinapöydissä tuntua. Isona linjana näyttää olevan pysyvä työntekijöiden palkkaköyhdyttäminen ja heikkenevä toimeentulo. Kuvaavaa on Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen näkemys keväältä. Hänen mukaansa Suomi on siirtynyt pysyvästi aikaan, jossa poliittinen vasemmisto ei muodosta hallituksen enemmistöä (tosin näin ei ole ollut vuosikausiin): jatkossa nähdään hallituksia, jotka jatkavat nykyisen hallituksen aloittamia työmarkkinaheikennyksiä.

Tällaisessa ajattelussa ideologinen politiikka työnnetään työmarkkinapöytiin, järjestäytyneitä työntekijöitä verrataan rikollisjärjestöön, elinkeinoelämän johdossa avoimesti kehotetaan ihmisiä eroamaan ammattiliitoista, työntekijöiden järjestäytymistä pyritään heikentämään eikä palkansaajan vuoro tule koskaan.

Kun työntekijät lakkoilevat palkkojensa puolesta, leimataan tämä lakkoiluksi Suomen hallitusta vastaan. Vaikka työntekijöille kyse on heidän omasta toimeentulostaan, palkasta ja työehdoista. Vain ja ainoastaan siitä. On suorastaan kieroa, että työllään paremmin toimeentuleva työntekijä voidaan nähdä kostona jostain tai jollekin.

Jossain vaiheessa sopimus syntyy, joko helpommin tai vaikeammin. Siinä vaiheessa oletettavasti eduskunta on hyväksynyt esitykset paikallisesta sopimisesta ja niin sanotusta vientivetoisesta työmarkkinamallista. Silloin suomalainen työmarkkinajärjestelmä on pysyvästi muuttunut, ja työntekijöiden toimeentulon turvaava ammattiyhdistysliike on tärkeämpi kuin vuosikymmeniin.

Kirjoittaja on yhteiskuntavaikuttamisen asiantuntija Teollisuusliitossa.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Otto Bruun

Työttömyyskriisiä hoidettava nyt – ”Torkkunapin toistuva painaminen positiivisia talousuutisia odotellessa ei riitä”

Hanna Sarkkinen.

Näin kasvatetaan epävarmuutta: Työelämän epävarmuutta kasvatetaan lisäämällä määräaikaisia työsuhteita

Li Andersson

Työntekijöiden oikeudet vaarassa EU:ssa – Li Andersson: ”Mitä komissio olettaa tapahtuvan?”

Minja Koskela

Minja Koskela: Jo seuraavan hallituksen kokeiltava työajan lyhentämistä

Uusimmat

Otto Bruun

Työttömyyskriisiä hoidettava nyt – ”Torkkunapin toistuva painaminen positiivisia talousuutisia odotellessa ei riitä”

Catatumbossa koulujen läheltä oli löydetty räjähteitä, ja yhteisöt joutuvat varomaan jalkaväkimiinoja. Väkivalta ulottuu myös presidenttiehdokkaisiin heidän turvallisuuteensa kohdistuvina uhkauksina. YK:n tarkkailija pitää tilannetta haasteena toukokuun vaaleille ja elokuussa aloittavalle uudelle hallitukselle.

Väkivallan uhka varjostaa Kolumbian presidentinvaaleja – rauha on jälleen koetuksella

Hanna Sarkkinen.

Näin kasvatetaan epävarmuutta: Työelämän epävarmuutta kasvatetaan lisäämällä määräaikaisia työsuhteita

Vain harvalla maalla on osaamista mikrosirujen tuottamiseen.

Suomen viennin laatu on laskenut yksinkertaisesta syystä – Talouskasvu edellyttää laadukkaampaa vientiä ja tarkkuutta valinnoissa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

SAK perää työnantajia vastuuseen: Yli puolet työpaikoista pyörii työntekijöillä, jotka tarvitsisivat lisäkoulutusta

 
02

Honkasalo vaatii vastauksia Orpolta: Miksi puolustusyhteistyötä Israelin kanssa syvennetään, kun se pitäisi lopettaa kokonaan?

 
03

Tutkijat löysivät Kalle Päätalon, Iijoki-sarja kertoo suomalaisten arjesta ja yhteiskunnan muutoksesta

 
04

Viisi Raudaskoskea haluaa kolmannen polven kuntapäättäjäksi

 
05

Kolme havaintoa HS:n gallupista, joka vahvistaa vasemmistoliiton nousukiidon

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Työntekijöiden oikeudet vaarassa EU:ssa – Li Andersson: ”Mitä komissio olettaa tapahtuvan?”

21.05.2026

Minja Koskela: Jo seuraavan hallituksen kokeiltava työajan lyhentämistä

21.05.2026

Risto Korhonen oli työmarkkinatoimittajien aatelia

21.05.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Hallitus vie köyhiltä ja antaa rikkaille

21.05.2026

Tykkiveneitä vai aurinkovoimaa? Yhdysvallat ja Kiina käyvät uutta kilpajuoksua Latinalaisessa Amerikassa

21.05.2026

Eduskunta keskustelee parhaillaan turvallisuudesta – ”Nuorisorikollisuutta voidaan ehkäistä tukemalla nuorten hyvinvointia”

20.05.2026

Kolme havaintoa HS:n gallupista, joka vahvistaa vasemmistoliiton nousukiidon

20.05.2026

Nyt on jo keskiviikko – Missä viipyy drooniohjeistus?

20.05.2026

Kytketään itärajan ennallistamissuunnitelma EU:n laajempiin tavoitteisiin, ehdottavat idean isät – näin taataan myös rahoitus

20.05.2026

Akavasta hälyttävä tieto: Yli puolet arvioi työuupumusriskin suureksi

19.05.2026

Turku saa ratikan: ”Historiallinen askel kohti kestävämpää Turkua”

19.05.2026

SAK perää työnantajia vastuuseen: Yli puolet työpaikoista pyörii työntekijöillä, jotka tarvitsisivat lisäkoulutusta

19.05.2026

Vaalit epävarmuuden ajassa – Mistä asetelmista lähdetään ensi vuoden eduskuntavaaleihin?

19.05.2026

Kun erimielisyys leimataan epäisänmaallisuudeksi, demokratia kapenee – Ydinaseet tuotiin pöytään salassa

18.05.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset