KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Vieraskynä: Työmarkkinakierroksella vastakkain ovat ideologia ja työntekijöiden oikeutetut vaatimukset

Lakkovahteja Meconetin tehtaan edustalla Vantaalla 3. joulukuuta 2024.

Lakkovahteja Meconetin tehtaan edustalla Vantaalla 3. joulukuuta 2024. Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Teollisuusliitto käy parhaillaan neuvotteluita teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden työehtosopimusten osalta. Takana on muutamia lakkopäiviä. Neuvottelutilannetta voi kuvata hankalaksi. Työmarkkinatilanne on kärjistyneempi kuin vuosikausiin. Kuinka tähän on tultu ja miksi?

Mikko Koikkalainen
11.12.2024 10.23

Käynnissä olevien työehtosopimusneuvotteluiden merkitys on poikkeuksellisen suuri, koska näiden neuvotteluiden tuloksen katsotaan muodostavan niin sanotun yleisen linjan. Tämä tarkoittaa palkankorotuslinjaa, jota työnantajat pyrkivät lähtökohtaisesti noudattamaan tulevissa muissa työehtosopimusneuvotteluissa. Tätä kutsutaan palkkakoordinaatioksi, jota työnantajat yhdessä toteuttavat.

Mikäli eduskunta hyväksyy niin sanonut vientivetoisen työmarkkinamallin, syntyvä linja sitoo myös valtakunnansovittelijan sovintoesityksiä tulevaisuudessa. Sovittelija ei siis voi tehdä esityksiä, jotka ylittävät linjan.

SAK:n ammattiliitot julkaisivat marraskuun alussa yhteisen palkankorotustavoitteen, mikä oli yhteensä 10 prosenttia kahdelle vuodelle. Toisin sanoen 5 prosenttia vuodessa. SAK siis toteutti samaa palkkakoordinaatiota kuin työnantajat – sekä myös avoimuutta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Työnantajien julkilausutun yhteisen palkkakoordinaation katsotaan olevan hyvä asia. Mutta kun palkansaajat tekevät samaa, sitä paheksutaan. Tämä sopii hyvin elinkeinoelämän ”hajota ja hallitse” -strategiaan, missä yhtenäinen palkansaajaliike koetaan ongelmaksi.

Työntekijöiden palkkatavoite herätti odotetun, mutta tavallista dramaattisemman tuohtumuksen. Tavoitteet eivät kuulemma ole ”tästä maailmasta”. Mietin, mikä on se maailma, missä näin kommentoijat elävät? Mistä maailmasta tavoitteet eivät ole?

Tavoitteet eivät kuulemma ole ”tästä maailmasta”. Mietin, mikä on se maailma, missä näin kommentoijat elävät?

Palkansaajaliikkeen tavoite on siitä maailmasta, missä tavallinen pieni- ja keskituloinen palkansaaja elää – ja on elänyt jo vuosia. Siinä maailmassa me olemme vuosikausia lukeneet otsikoita reaaliansioiden laskusta, asuntolainojen nousevista koroista, korkeista sähkölaskuista, kohoavista ruoan hinnoista ja vaikeutuvasta toimeentulosta. Ja tämän kaiken päälle arvonlisäveroa nostetaan, mikä heikentää entisestään kansalaisten toimeentuloa. Käytännössä viime vuonna suomalainen sai palkallaan maksettua laskuja, ostettua ruokaa ja vaatteita vähemmän kuin 15 vuoteen.

Palkkatavoitteen selkeä ja avoimesti toistettu syy on täyttää ostovoimakuoppa. Edellinen ostovoiman näin radikaali heikkeneminen on öljykriisin ajalta 1970-luvulta, eikä heikentyminen ollut silloinkaan näin paha. Tuliko tämän kaiken jälkeen jotenkin yllätyksenä, että palkansaajaliike pyrkii parhaansa mukaan korjaamaan tilannetta? Jos tuli, niin kysyn, missä maailmassa elinkeinoelämän edustajat ja poliittis-taloudellinen eliitti elää? Kenties siinä maailmassa todellakin arjen säästöksi riittää se, että vaihtaa samppanjan kuohuviiniin, kuten silloinen presidenttiehdokas ja nykyinen europarlamentin jäsen Mika Aaltola (kok) vastasi viime talvena.

Työntekijät ovat pitkään tyytyneet maltilliseen palkkalinjaan. Erityisen merkittävä ratkaisu oli Juha Sipilän (kesk) hallituskaudella vuonna 2016 tehty kilpailukykysopimus. Se sisälsi palkkatason jäädyttämisen, työajan pidentämisen, lomakorvausten leikkauksia ja työnantajien kustannusten vähentämisen. Työnantajien kustannuksia siirrettiin työntekijöille. Silti luvattuja investointeja ei ole syntynyt, ja siksi työn tuottavuus on kehittynyt heikosti.

Viime vuosina tulonjako on kääntynyt pääoman eduksi. Yhä pienempi osa kansantuotteesta jaetaan työntekijöille. Teollisuudessa vuodesta 2012 työntekijöiden osuus arvonlisästä on laskenut 10 prosenttiyksikköä. Työntekijät luopuvat, työantajat ja pääoma saa. Vaikuttaa siltä, että elinkeinoelämä on itsevarmuudessaan ryhtynyt pitämään sitä normaalina, minkä piti olla väliaikaista.

Ylimielisyyteen voivat vaikuttaa poliittiset voimasuhteet ja ilmapiiri, vaikka niiden ei pitäisi työmarkkinapöydissä tuntua. Isona linjana näyttää olevan pysyvä työntekijöiden palkkaköyhdyttäminen ja heikkenevä toimeentulo. Kuvaavaa on Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen näkemys keväältä. Hänen mukaansa Suomi on siirtynyt pysyvästi aikaan, jossa poliittinen vasemmisto ei muodosta hallituksen enemmistöä (tosin näin ei ole ollut vuosikausiin): jatkossa nähdään hallituksia, jotka jatkavat nykyisen hallituksen aloittamia työmarkkinaheikennyksiä.

Tällaisessa ajattelussa ideologinen politiikka työnnetään työmarkkinapöytiin, järjestäytyneitä työntekijöitä verrataan rikollisjärjestöön, elinkeinoelämän johdossa avoimesti kehotetaan ihmisiä eroamaan ammattiliitoista, työntekijöiden järjestäytymistä pyritään heikentämään eikä palkansaajan vuoro tule koskaan.

Kun työntekijät lakkoilevat palkkojensa puolesta, leimataan tämä lakkoiluksi Suomen hallitusta vastaan. Vaikka työntekijöille kyse on heidän omasta toimeentulostaan, palkasta ja työehdoista. Vain ja ainoastaan siitä. On suorastaan kieroa, että työllään paremmin toimeentuleva työntekijä voidaan nähdä kostona jostain tai jollekin.

Jossain vaiheessa sopimus syntyy, joko helpommin tai vaikeammin. Siinä vaiheessa oletettavasti eduskunta on hyväksynyt esitykset paikallisesta sopimisesta ja niin sanotusta vientivetoisesta työmarkkinamallista. Silloin suomalainen työmarkkinajärjestelmä on pysyvästi muuttunut, ja työntekijöiden toimeentulon turvaava ammattiyhdistysliike on tärkeämpi kuin vuosikymmeniin.

Kirjoittaja on yhteiskuntavaikuttamisen asiantuntija Teollisuusliitossa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään