KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Vieraskynä: Työmarkkinakierroksella vastakkain ovat ideologia ja työntekijöiden oikeutetut vaatimukset

Lakkovahteja Meconetin tehtaan edustalla Vantaalla 3. joulukuuta 2024.

Lakkovahteja Meconetin tehtaan edustalla Vantaalla 3. joulukuuta 2024. Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Teollisuusliitto käy parhaillaan neuvotteluita teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden työehtosopimusten osalta. Takana on muutamia lakkopäiviä. Neuvottelutilannetta voi kuvata hankalaksi. Työmarkkinatilanne on kärjistyneempi kuin vuosikausiin. Kuinka tähän on tultu ja miksi?

Mikko Koikkalainen
11.12.2024 10.23

Käynnissä olevien työehtosopimusneuvotteluiden merkitys on poikkeuksellisen suuri, koska näiden neuvotteluiden tuloksen katsotaan muodostavan niin sanotun yleisen linjan. Tämä tarkoittaa palkankorotuslinjaa, jota työnantajat pyrkivät lähtökohtaisesti noudattamaan tulevissa muissa työehtosopimusneuvotteluissa. Tätä kutsutaan palkkakoordinaatioksi, jota työnantajat yhdessä toteuttavat.

Mikäli eduskunta hyväksyy niin sanonut vientivetoisen työmarkkinamallin, syntyvä linja sitoo myös valtakunnansovittelijan sovintoesityksiä tulevaisuudessa. Sovittelija ei siis voi tehdä esityksiä, jotka ylittävät linjan.

SAK:n ammattiliitot julkaisivat marraskuun alussa yhteisen palkankorotustavoitteen, mikä oli yhteensä 10 prosenttia kahdelle vuodelle. Toisin sanoen 5 prosenttia vuodessa. SAK siis toteutti samaa palkkakoordinaatiota kuin työnantajat – sekä myös avoimuutta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Työnantajien julkilausutun yhteisen palkkakoordinaation katsotaan olevan hyvä asia. Mutta kun palkansaajat tekevät samaa, sitä paheksutaan. Tämä sopii hyvin elinkeinoelämän ”hajota ja hallitse” -strategiaan, missä yhtenäinen palkansaajaliike koetaan ongelmaksi.

Työntekijöiden palkkatavoite herätti odotetun, mutta tavallista dramaattisemman tuohtumuksen. Tavoitteet eivät kuulemma ole ”tästä maailmasta”. Mietin, mikä on se maailma, missä näin kommentoijat elävät? Mistä maailmasta tavoitteet eivät ole?

Tavoitteet eivät kuulemma ole ”tästä maailmasta”. Mietin, mikä on se maailma, missä näin kommentoijat elävät?

Palkansaajaliikkeen tavoite on siitä maailmasta, missä tavallinen pieni- ja keskituloinen palkansaaja elää – ja on elänyt jo vuosia. Siinä maailmassa me olemme vuosikausia lukeneet otsikoita reaaliansioiden laskusta, asuntolainojen nousevista koroista, korkeista sähkölaskuista, kohoavista ruoan hinnoista ja vaikeutuvasta toimeentulosta. Ja tämän kaiken päälle arvonlisäveroa nostetaan, mikä heikentää entisestään kansalaisten toimeentuloa. Käytännössä viime vuonna suomalainen sai palkallaan maksettua laskuja, ostettua ruokaa ja vaatteita vähemmän kuin 15 vuoteen.

Palkkatavoitteen selkeä ja avoimesti toistettu syy on täyttää ostovoimakuoppa. Edellinen ostovoiman näin radikaali heikkeneminen on öljykriisin ajalta 1970-luvulta, eikä heikentyminen ollut silloinkaan näin paha. Tuliko tämän kaiken jälkeen jotenkin yllätyksenä, että palkansaajaliike pyrkii parhaansa mukaan korjaamaan tilannetta? Jos tuli, niin kysyn, missä maailmassa elinkeinoelämän edustajat ja poliittis-taloudellinen eliitti elää? Kenties siinä maailmassa todellakin arjen säästöksi riittää se, että vaihtaa samppanjan kuohuviiniin, kuten silloinen presidenttiehdokas ja nykyinen europarlamentin jäsen Mika Aaltola (kok) vastasi viime talvena.

Työntekijät ovat pitkään tyytyneet maltilliseen palkkalinjaan. Erityisen merkittävä ratkaisu oli Juha Sipilän (kesk) hallituskaudella vuonna 2016 tehty kilpailukykysopimus. Se sisälsi palkkatason jäädyttämisen, työajan pidentämisen, lomakorvausten leikkauksia ja työnantajien kustannusten vähentämisen. Työnantajien kustannuksia siirrettiin työntekijöille. Silti luvattuja investointeja ei ole syntynyt, ja siksi työn tuottavuus on kehittynyt heikosti.

Viime vuosina tulonjako on kääntynyt pääoman eduksi. Yhä pienempi osa kansantuotteesta jaetaan työntekijöille. Teollisuudessa vuodesta 2012 työntekijöiden osuus arvonlisästä on laskenut 10 prosenttiyksikköä. Työntekijät luopuvat, työantajat ja pääoma saa. Vaikuttaa siltä, että elinkeinoelämä on itsevarmuudessaan ryhtynyt pitämään sitä normaalina, minkä piti olla väliaikaista.

Ylimielisyyteen voivat vaikuttaa poliittiset voimasuhteet ja ilmapiiri, vaikka niiden ei pitäisi työmarkkinapöydissä tuntua. Isona linjana näyttää olevan pysyvä työntekijöiden palkkaköyhdyttäminen ja heikkenevä toimeentulo. Kuvaavaa on Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen näkemys keväältä. Hänen mukaansa Suomi on siirtynyt pysyvästi aikaan, jossa poliittinen vasemmisto ei muodosta hallituksen enemmistöä (tosin näin ei ole ollut vuosikausiin): jatkossa nähdään hallituksia, jotka jatkavat nykyisen hallituksen aloittamia työmarkkinaheikennyksiä.

Tällaisessa ajattelussa ideologinen politiikka työnnetään työmarkkinapöytiin, järjestäytyneitä työntekijöitä verrataan rikollisjärjestöön, elinkeinoelämän johdossa avoimesti kehotetaan ihmisiä eroamaan ammattiliitoista, työntekijöiden järjestäytymistä pyritään heikentämään eikä palkansaajan vuoro tule koskaan.

Kun työntekijät lakkoilevat palkkojensa puolesta, leimataan tämä lakkoiluksi Suomen hallitusta vastaan. Vaikka työntekijöille kyse on heidän omasta toimeentulostaan, palkasta ja työehdoista. Vain ja ainoastaan siitä. On suorastaan kieroa, että työllään paremmin toimeentuleva työntekijä voidaan nähdä kostona jostain tai jollekin.

Jossain vaiheessa sopimus syntyy, joko helpommin tai vaikeammin. Siinä vaiheessa oletettavasti eduskunta on hyväksynyt esitykset paikallisesta sopimisesta ja niin sanotusta vientivetoisesta työmarkkinamallista. Silloin suomalainen työmarkkinajärjestelmä on pysyvästi muuttunut, ja työntekijöiden toimeentulon turvaava ammattiyhdistysliike on tärkeämpi kuin vuosikymmeniin.

Kirjoittaja on yhteiskuntavaikuttamisen asiantuntija Teollisuusliitossa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kolme oppositioryhmää jätti hallitukselle välikysymyksen Palestiinan tunnustamisesta.

Minja Koskela: Hallitus on toimintakyvytön kansanmurhan edessä – välikysymys Palestiinan tunnustamisesta

Laura Meriluoto.

Kansanedustaja arvioi Orpon puheita: ”Kaukana todellisuudesta ja loukkaavaa”

Postin työntekijöiden asema huolestuttaa pörssilistautumisessa.

Postin listautuminen pörssiin vaarantaisi paitsi työpaikat, myös huoltovarmuuden, varoittaa Furuholm

Perussuomalaiset sai taas kaikki puhumaan maahanmuutosta.

Pitääkö koko yhteiskunnan hypätä joka kerta, kun persut provosoivat, Koskela kommentoi keskustelua maahanmuuttajien toimeentulotuesta

Uusimmat

Kolme oppositioryhmää jätti hallitukselle välikysymyksen Palestiinan tunnustamisesta.

Minja Koskela: Hallitus on toimintakyvytön kansanmurhan edessä – välikysymys Palestiinan tunnustamisesta

Laura Meriluoto.

Kansanedustaja arvioi Orpon puheita: ”Kaukana todellisuudesta ja loukkaavaa”

Postin työntekijöiden asema huolestuttaa pörssilistautumisessa.

Postin listautuminen pörssiin vaarantaisi paitsi työpaikat, myös huoltovarmuuden, varoittaa Furuholm

Perussuomalaiset sai taas kaikki puhumaan maahanmuutosta.

Pitääkö koko yhteiskunnan hypätä joka kerta, kun persut provosoivat, Koskela kommentoi keskustelua maahanmuuttajien toimeentulotuesta

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

 
02

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

 
03

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

 
04

Leikkaukset kylvävät tuhoa ammatillisessa koulutuksessa

 
05

Populistinen keskustelu maahanmuuttajien sosiaaliturvasta kaipaa muutaman tarkennuksen

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

IS: Lisää keppiä työttömille ensi vuonna

19.09.2025

Suomalaiset teatterit lukevat gazalaisten lasten kertomuksia tänään perjantaina

19.09.2025

Pääministerillä eikä ulkoministerillä ollut aikaa – ”Kielii hallituksen prioriteeteistä”

19.09.2025

Kysymys Palestiinan tunnustamisesta kuumensi kyselytuntia – vasemmistoliitolla 35000 suomalaisen allekirjoittama vetoomus

18.09.2025

Rönni-Sällinen leikkausten vaikutuksista palvelualojen työntekijöihin: ”Sitten ei osteta lääkkeitä tai talvikenkiä tai tingitään ruoasta”

18.09.2025

Perussuomalaiset uhosi julkisuudessa ilmastopolitiikasta, taipui hiljaa hallituksessa ja eduskunnassa

18.09.2025

Kansanedustaja huolissaan mediakentästä: ”Ministeri on käyttänyt koko hallituskauden Ylen moukarointiin”

18.09.2025

Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät osa-aikatyötä tekeviin naisiin, kertoo Laboren selvitys

18.09.2025

Britannia tunnustamassa Palestiinan viikonloppuna – vasemmistoliitto, SDP ja vihreät vaativat Suomelta samaa

18.09.2025

Suomalainen media ei osaa käsitellä oman alansa kriisiä – Ala-arvoinen keskustelu STT:stä osoittaa sen

18.09.2025

Puolustusvoimien asehankinnat tukevat palestiinalaisten kansanmurhaa, kertoo Amnestyn selvitys

18.09.2025

Persut hävisi ensimmäisen erän räyhäkkäillä maahanmuuttopuheillaan, osoittaa HS-gallup, nyt käynnissä on toinen

17.09.2025

Mai Kivelä: Raakkutuho ei saa toistua – vesistöjen suojavyöhykkeet saatava lakiin

17.09.2025

Suomi ajamassa itseään häpeäpaaluun, Honkasalo kommentoi hallituksen päättämättömyyttä tunnustaa Palestiina

17.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään