KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Perun ja Brasilian rajaseudun alkuperäiskansat taistelevat kasvavaa huumekauppaa vastaan

Kuvituskuvassa kokaviljelykset. Samanlaiset viljelmät valtaavat alaa Sierra del Divisorin kansallispuistossa Perun ja Brasilian rajalla.

Kuvituskuvassa kokaviljelykset. Samanlaiset viljelmät valtaavat alaa Sierra del Divisorin kansallispuistossa Perun ja Brasilian rajalla. Kuva: Diana Cariboni/IPS

Kokanviljely aiheuttaa metsäkatoa Amazonilla sijaitsevan kansallispuiston ympärillä. Alkuperäiskansat ovat kouluttautuneet suojelemaan metsää, mutta hintana saattaa olla hengenlähtö.

Saasa, Peru – IPS/Enrique Vera
18.1.2025 13.00

Kun viides metsätuhoista kertova hälytys kilahti Saúlin matkapuhelimeen, lähti hän matkaan. Reaaliaikaisesti metsiä seuraavan Global Forest Watchin hälytysten ja paikkatietojen johdattamana Saúl kulki ensin veneellä kaksitoista tuntia Utuquinía-jokea pitkin ja taivalsi sitten pitkän matkan viidakon halki.

Vihdoin hän saapui Utuquinían alkulähteille Saasaan, missä alkuperäiskansa Awajúnien 80 hengen yhteisö asuu. Taivaalle lähettämänsä droonin näytöltä hän näki metsän hävinneen uusien kokaplantaasien alta Saasan ja Siete de Julion kylän rajalla, sekä parissa muussa asutuskeskuksessa, jotka eivät kuulu alkuperäiskansoille.

Awajúnien päällikkö Iván Agkuashin mukaan yli 10 hehtaaria viidakkoa on raivattu kokapelloiksi yhteisön lähistöltä.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Kokaplantaasit eivät ole vielä saavuttaneet yhteisöämme, mutta olemme huolissamme Sierra del Divisorin ympäristön haavoittuvuudesta. Vaikka Saasasta on tullut huumekaupan kauttakulkupaikka, olemme toistaiseksi välttyneet yhteenotoilta, Agkuash sanoo.

Teknologiakoulutusta metsänvartijoille

Saúl, jonka nimi on muutettu turvallisuussyistä, kuuluu alkuperäiskansa shipiboihin, joita ympäristöjärjestö Global Conservation kouluttaa metsänvartijoiksi Sierra del Divisorin kansallispuistossa, Ucayalin alueella Perun ja Brasilian rajalla.

Yhteistyössä aluetta ympäröivien yhteisöjen kanssa järjestö pyrkii luomaan kansallispuistoon suojavyöhykkeen valvonnan avulla, Alkuperäiskansojen jäseniä koulutetaan käyttämään drooneja ja GPS-laitetta sekä analysoimaan satelliittikuvia. He keräävät tilastoja ja laativat raportteja metsien tilasta ja luovuttavat tiedot viranomaisille.

Vuonna 2023 Perussa havaittiin 92 784 hehtaaria kokapensasviljelmiä. Niistä 351 hehtaaria sijaitsee Sierra del Divisorin kansallispuiston laitamilla.

Huumereitti Brasiliaan

Brasilialaisille rikollisjärjestöille huumeita kuljettavien muulien reitti alkaa Brasilian rajakaupungeista, ylittää Sierra del Divisorin vuoristoisen kansallispuiston ja päättyy Utuquinía-joelle.

– He kulkevat Utuquinía-jokea Saasan ohi ja ampuvat ilmaan pelotellakseen asukkaita ja päästäkseen rauhassa Siete de Julioon ja muihin naapurikyliin hakemaan lastia. Huumeet saatuaan he palaavat samaa reittiä takaisin Brasiliaan, Saúl kertoo.

Tilanne on huono muissakin Sierra del Divisorin laitamilla sijaitsevissa yhteisöissä, kuten San Mateossa ja Guapriesissa. San Mateon alueen metsänvalvojat arvioivat metsäkadon olevan vähintään 50 hehtaaria. Guapriesin yhteisön johtaja Laiver Vásquez kertoo löytäneensä viimeisimmällä partiointiretkellään 15 hehtaarin kokaplantaasit vain 500 metrin päässä kansallispuistosta. Elokuun jälkeen sovellukseen on tullut 14 hälytystä.

Toisaalla Global Conservation -järjestön projekti on alkanut tuottaa jo tulosta. Nuevo Saposoassa ja Patria Nuevassa ei ole ollut metsäkatoa koskevia hälytyksiä kolmen viime vuoden aikana, eli siitä asti kun metsät otettiin seurantaan ja alkuperäiskansat sekä viranomaiset alkoivat partioida siellä.

Ei lakeja, ei suojelua

Ucayalin metsien suojelun edistysaskelista huolimatta Perun metsien ja alkuperäiskansojen alueiden hoito on edelleen vaarallista. Yli 35 perulaista alkuperäiskansojen alueiden puolustajaa on murhattu viime vuosikymmenen aikana. Murhista kymmenen tapahtui Ucayalissa.

Kansainvälisen Escazú-sopimuksen tarkoituksena on edistää ympäristöä koskevaa tietoa, oikeuksia ja päätöksentekoa Latinalaisen Amerikan ja Karibian maissa. Sopimus suojelee myös ympäristön puolustajien ihmisoikeuksia. Lokakuussa 2020 Perun kongressi kuitenkin hylkäsi Escazú-sopimuksen ratifioinnin.

Perun viidakon kehittämiseksi perustettu alkuperäiskansojen yhdistys Aidesepin varapuheenjohtaja alkuperäiskansojen johtaja Miguel Guimaraes sanoo, että ilman ratifioitua sopimusta Perun alkuperäiskansojen ääni ei kuulu.

– Koska Peru ei ole ratifioinut Escazú-sopimusta, meillä ei ole ääntä, emmekä saa vaatimuksiamme esiin. Meitä ei noteerata päätöksentekoelimissä, kuten Escazú-sopimuksen osapuolten COP3-konferenssissa Chilessä. Siellä ehdotuksiamme alkuperäiskansojen puolustajien suojelusta ei huomioitu, Guimaraes sanoo.

Perun viivytellessä sopimuksen ratifiointia maan ympäristönsuojelijat altistuvat uhkailulle.

COP3-kokouksen aikana Guimaraes sai viestin, että hänen kotinsa oli ryöstetty ja ympäröivään aitaan oli maalattu sanat ”Et jää henkiin”.

Vaikka Escazún ratifioimatta jättäminen on takaisku Perun alkuperäisyhteisöille, lakimuutokset ovat vielä mahdollisia. Peru seuraa kuunteluoppilaana Escazú-sopimuksen vaikutuksia sen ratifioineissa maissa ja päättää tulosten perusteella, millaisin asetuksin tai mekanismein se suojelee ympäristöoikeuksien puolustajia.

Lisäksi Perun kongressissa on esitetty kolme lainsäädäntöehdotusta, joiden tavoitteena on ensimmäinen laki ympäristöoikeuksien puolustajien suojelemiseksi Perussa. Asia ei kuitenkaan edisty ennen kuin kongressi saa pöydälleen kolmen sijaan yhden ehdotuksen. Nyt esitetyt ehdotukset poikkeavat toisistaan siinä, ulottuuko laki vain luonnonsuojelijoiden vai yleisemmin riskialttiissa tilanteissa toimivien henkilöiden ihmisoikeuksien suojeluun.

Toistaiseksi ainoa Perun alkuperäiskansojen johtajien käytettävissä oleva väline on Ihmisoikeuksien puolustajien suojelumekanismi. Se on tarkoitettu vain hätätilanteisiin, eikä se ratkaise perustavanlaatuisia ongelmia tai sisällä koko valtiota koskevia velvoitteita.

Escazú-asiakirjan ratifiointi merkitsisi, että mekanismista tulisi perustuslaillinen normi ja sitova periaate, joka velvoittaisi valtiota suojelemaan ympäristöä ja sen puolustajia. Perussa tämä on kuitenkin toistaiseksi saavuttamattomissa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Samalla kun etelä vankistui, vanhan järjestyksen ytimessä talous sakkasi ja liberaalien arvojen kannatus alkoi myös sisäisesti heiketä, kirjoittaa Henri Purje.

Globaali etelä on kaikkien huulilla, mutta mikä se oikeastaan on?

"Kyse on siitä, että Netanyahu sekä Trump näkivät historiallisen mahdollisuuden päästä eroon Khameneista", sanoo Li Andersson.

Li Andersson ymmärtää Khamenein kuolemaa juhlivia iranilaisia – pitää hyökkäystä silti laittomana

Ryhmä ihmisiä odottaa bussipysäkillä Havannassa. Juna- ja bussivuoroja on harvennettu, ja bensiinin saaminen on päivä päivältä vaikeampaa.

Kuubalaistoimittaja ja kuvaaja raportoivat, kuinka Yhdysvaltojen öljysaarto näkyy Havannan kaduilla ja keittiöissä

Srinagarin asukkaat pinoavat hiekkasäkkejä suojellakseen kotejaan tulvilta Kashmirin pääkaupungissa vuonna 2025

Toistuvat sääkatastrofit murentavat Aasian arkea ja taloutta

Uusimmat

Pääministeri Petteri Orpo.

Noloa EU-politiikkaa Orpolta: Vaatii vesittämään ympäristösääntelyä

Veikko Erantia (oik.) haastatteli Jussi Virkkunen.

Isot kaupungit ovat omia ekosysteemejään, sanoo tutkija Veikko Eranti

Tommi Laihon rikostrilogian päättävä Kuolevaiset on pakahduttavan sydämellinen kuvaus kuolemasta ja elämästä

Kuvassa Sara Margrethe Oskal ja Mariella Labba.

Väkevä saamelaisooppera Ovllá kurottaa sovintoon ja anteeksiantoon

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Verotulot sakkaavat: Hallitus säästää Suomen syöksykierteeseen

 
02

Nyt kyytiä saa Jukka Kopra: ”Edes kokoomuksen keskeiset päättäjät eivät tiedä, mistä puhutaan”

 
03

”Jumala, presidentti ja Li Andersson” – Heitä nollan poissaolon mies kunnioittaa

 
04

Kuubalaistoimittaja ja kuvaaja raportoivat, kuinka Yhdysvaltojen öljysaarto näkyy Havannan kaduilla ja keittiöissä

 
05

Tieto-Finlandialla palkittu Paavo Teittinen: ”En halua elää sellaisessa yhteiskunnassa, jossa tällaista voi tehdä täysin rankaisematta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Synkästä metsästä kasvaa täydellistä jännitysviihdettä, kun Anders de la Motten Kadonneet sielut -sarja etenee kolmanteen osaan Ruostemetsä

07.03.2026

Anton Tšehov oli valmiiden ajatusten kriitikko

07.03.2026

”Jumala, presidentti ja Li Andersson” – Heitä nollan poissaolon mies kunnioittaa

07.03.2026

Denise Rudbergin feministisen Queen-sarjan toinen osa pääsee korruption ja väärinkäytösten ytimeen vasta lopussa

06.03.2026

Nyt kyytiä saa Jukka Kopra: ”Edes kokoomuksen keskeiset päättäjät eivät tiedä, mistä puhutaan”

06.03.2026

Olisiko jo katsomusaineen aika? ”Suomalainen todellisuus on muuttunut”

06.03.2026

Ilman parlamentaarista valmistelua ja hatarin perustein: ”Täysin käsittämätöntä”

06.03.2026

Vasemmistoliitto vaatii pitämään pään kylmänä: ”Mikä ydinasehulluus kokoomukseen on iskenyt?”

06.03.2026

Ydinasevalmistelu suututtaa: ”Hallituksen linjana on ollut salakähmäisyys”

06.03.2026

Tieto-Finlandialla palkittu Paavo Teittinen: ”En halua elää sellaisessa yhteiskunnassa, jossa tällaista voi tehdä täysin rankaisematta”

06.03.2026

Jos ydinaseettomuus puretaan: ”Suomesta tulee mahdollinen ensi-iskujen kohde”

05.03.2026

Ay-toimijat korostavat yhteistyön tarvetta – katse on jo vahvasti ensi vuoden eduskuntavaaleissa

05.03.2026

Kokoomusta ei ole koskaan johtanut nainen – ”Toivottavasti vastaavaa lasikattoa ei rakenneta suomalaiseen työelämään”

05.03.2026

Kommentti: Gallupeissa menee mukavasti, mutta todellinen vaalityö tehdään kentällä

05.03.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset