KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Pääomatulojen kasvu lisäsi työttömyyttä

Suomi on maksanut ulkomaiset nettovelkansa ja paljon rahaa jäi vielä ylikin. Mutta ne on investoitu ulkomaille, sanoo työministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen.

Suomi on maksanut ulkomaiset nettovelkansa ja paljon rahaa jäi vielä ylikin. Mutta ne on investoitu ulkomaille, sanoo työministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen. Kuva: Jarmo Lintunen

Kai Hirvasnoro
13.2.2011 12.12
ILMOITUS
ILMOITUS

Hyvinvointivaltion tuhoajat 4

Julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 16.7.2004

Pitkän aikavälin kehitystä tutkineen työministeriön Pekka Tiaisen mukaan Suomessa on ollut syvempi laskusuhdanne keskimäärin 12 vuoden välein vuodesta 1860 lähtien.

– Tämän hetkisessä laskusuhdanteessa on syvän laskusuhdanteen piirteitä vaikkakaan tämä ei ole sellainen kuin pahimmat ja syvimmät lamat.

– 1990-luvun lamasta alkaen on eletty kymmenen vuotta tietyssä putkessa. Laman aikana tapahtui raju rakennemuutos ja niillä rakenteilla mentiin kymmenen vuotta eteenpäin, Tiainen sanoo.

Nyt ollaan vaiheessa, jossa rakenteet uusiutuvat jälleen ja Suomi etsii uutta suuntaa. Kärjistettynä vaihtoehdot ovat uudenlainen menestystarina ja periferisoituminen.

– 1990-luvussa oli vielä erityisen poikkeuksellista se, että työtulojen kansantuoteosuus jäi alemmalle tasolle kuin koko tämän 140 vuoden historian aikana. Palkkatulojen kansantuoteosuus on ollut joskus alempikin, mutta kolmeen neljään viimeksi kuluneeseen vuosikymmeneen verrattuna se on viisi prosenttiyksikköä alempi.

Normaalisti korkeasuhdanteessa palkkatulojen osuus on korjaantunut, mutta nyt ei.

Työtuloihin on laskettu mukaan myös yrittäjätulojen osuus.

1990-luvun hyvin poikkeuksellinen kehitys sekä elektroniikkasektorin menestys selittävät Pekka Tiaisen mukaan sitä, että Suomi on ollut kansainvälisissä mittauksissa maailman kilpailukykyisin maa.

– Mutta jos kilpailukyky on hyvä, niin missä ovat työpaikat? Tiainen kysyy.

Suomesta puuttuu 200 000 työpaikkaa

Hänen mukaansa Suomesta puuttuu edelleen 200 000 työpaikkaa ja juuri sen takia palkkatulojen kansantuoteosuudessa on tuo viiden prosentin vaje.

Samaan aikaan Suomen kansantaloudella menee erinomaisesti. Vaihtotase on ylijäämäinen nyt jo kolmattatoista vuotta, kun perinteisesti Suomessa on ollut vaihtotaseen alijäämä. Ennen lamaa Suomi velkaantui ulkomaille, mutta nyt rahaa on kerätty vuosikaupalla kirstuun. Seitsemättä vuotta ylijäämä on yli 10 miljardia euroa vuodessa ja 12 vuoden ajalta se on yhteensä 99 miljardia euroa, 600 miljardia markkaa, kolme valtion vuosibudjettia.

– Ulkomaiset nettovelat on maksettu ja vieläkin on jäänyt paljon yli. Ongelma on siinä, että se raha on investoitu ulkomaille, Tiainen sanoo.

Suomalaisissa yrityksissä on tänään työpaikkoja enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Mutta vuoden 2002 lopussa niistä 333 000 oli ulkomailla.

– Suomen sanotaan olevan lähes kilpailukykyisin maa maailmassa, mutta jostain kummallisesta syystä kilpailukykyiseen maahan ei investoida, Pekka Tiainen hämmästelee.

Säästettiinkö Suomessa siis liikaa ja aivan turhaan 1990-luvulla?

– Niin, palkansaaja voi kysyä, että kun pääomatulot kasvoivat ja palkkasumman osuus jäi matalaksi korkeasuhdanteessa, niin miksei pidetty yllä korkeampaa työllisyyttä, jolloin yhteiskunta olisi saanut enemmän verotuloja ja työttömyysmenoja olisi ollut vähemmän ja nämä ikääntymisestä johtuvat ongelmat olisivat lievemmät, koska ihmiset olisivat paremmin kiinni työelämässä. Sen säästämisen yhteiskunnalliset kustannukset ovat olleet erittäin rajut.

Pääomatulot

kasvoivat liikaa?

Hyödyn ovat saaneet yritykset kasvaneina pääomatuloina, jotka ne investoivat suurelta osin ulkomaille.

– Eurosta huolimatta. Sanottiin, että kun euro tulee, niin sitten investoidaan hirveästi Suomeen. Mutta ei ole investoitu.

– Ja yritykset eivät ole maksaneet sitä laskua, mikä on aiheutunut yhteiskunnalle työttömyydestä. On tapahtunut tulojen uudelleenjako myös yhteiskunnan sektorin ja yrityssektorin välillä yhteiskunnan tappioksi, huomauttaa Tiainen.

– Eli kysymys on siitä, kannattiko laskea tilanne sellaiseksi, jossa pääomatulot kasvoivat niin paljon. Koska muussa tapauksessa ne rahat olisivat jääneet kotiin ja yhteiskunnalliset kustannukset työttömyydestä ynnä muusta olisivat pienemmät.

Pekka Tiainen pohtii, oliko yritysten pakko investoida ulkomaille. Oliko niin tehtävä raaka-aineiden tai markkinoiden takia ja ylipäätänsä siksi, että näin oli toimittava säilyäkseen hengissä?

– Vastapainoksi voi sanoa, että kokonaisuus olisi kuitenkin hyötynyt sitä kautta, että työttömyyden yhteiskunnalliset kustannukset olisivat olleet pienemmät. Siitä olisi tullut hyvää kaikille, joka nyt tältä osin menetettiin.

– Tämä on sellainen keskustelu, joka pitäisi minusta käydä. Argumentoida ja analysoida tämä asia kunnolla läpi, koska tämä on nyt ydinkysymys sen kannalta, miten tästä mennään eteenpäin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mikko Aaltonen

Romuttaako unionin budjettikehys koheesion?

Mai Kivelä.

Sekaannus papereissa: Tulli lopetti lemmikkikoiran

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (vas.), valtiovarainministeri Riikka Purra, pääministeri Petteri Orpo ja opetusministeri Anders Adlercreutz hallituksen kehysriihineuvotteluiden tiedotustilaisuudessa Valtioneuvoston linnan tiedostustilassa huhtikuussa 2025.

Viisi kysymystä ja vastausta hallituksen sopeutuksen määrästä – ”Ero todellisuuden ja hallituksen puheiden välillä on valtava”

Veronika Honkasalo.

Kela siirtää suomalaisten henkilötiedot ulkomaiseen pilveen: ”Tässä maailmantilanteessa on vaikea ymmärtää”

Uusimmat

Mikko Aaltonen

Romuttaako unionin budjettikehys koheesion?

Mai Kivelä.

Sekaannus papereissa: Tulli lopetti lemmikkikoiran

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (vas.), valtiovarainministeri Riikka Purra, pääministeri Petteri Orpo ja opetusministeri Anders Adlercreutz hallituksen kehysriihineuvotteluiden tiedotustilaisuudessa Valtioneuvoston linnan tiedostustilassa huhtikuussa 2025.

Viisi kysymystä ja vastausta hallituksen sopeutuksen määrästä – ”Ero todellisuuden ja hallituksen puheiden välillä on valtava”

Veronika Honkasalo.

Kela siirtää suomalaisten henkilötiedot ulkomaiseen pilveen: ”Tässä maailmantilanteessa on vaikea ymmärtää”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Hyvien vuosien jälkeen Orpon hallitus käänsi suunnan: Asunnottomuus kasvaa taas

 
02

Pitävätkö porvaripuolueet työttömien maksimaalista kontrollointia järkevänä tapana käyttää verorahoja? Resurssit kuluvat hakemustehtailun valvomiseen

 
03

Kela siirtää suomalaisten henkilötiedot ulkomaiseen pilveen: ”Tässä maailmantilanteessa on vaikea ymmärtää”

 
04

Onko tekoäly luotettavampi kuin lähihoitaja hoidon tarpeen arvioinnissa? ”Tekoäly ei näe potilaan ilmeitä”

 
05

Vuokrataso laskee muttei kaikilta: Asukas on kiinni vanhoissa vuokrasopimuksissa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Hyväksikäytön kitkeminen vaatii kovaa työtä: Hyvää jälkeä syntyy työnantajan ja ammattiliiton yhteistyöllä

30.01.2026

Partiopoika pimeässä laaksossa – David Lynchille maailma pysyi selittämättömänä

30.01.2026

Tahroja statuksessa – Édouard Louis’n romaaniin pohjautuvassa teatteriesityksessä lika kytkeytyy luokkaan

29.01.2026

Muistuttavatko Onni Rostilan puheet Ano Turtiaisen puheita? Ny kaivataan perussuomalaisten johdolta vastausta

28.01.2026

Hyvien vuosien jälkeen Orpon hallitus käänsi suunnan: Asunnottomuus kasvaa taas

28.01.2026

Huomaako hallitus? ”Köyhät on laitettu polvilleen, mutta velkaantuminen ei taitu”

28.01.2026

Katsomusaine ratkaisisi ongelmia: ”Koulujen arkea helpotettaisiin kertaheitolla”

28.01.2026

Eduskunnassa käydään huumekeskustelua, jolla ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä

28.01.2026

Vasemmistoliiton Koskela työttömyysluvuista: Hallitus katselee synkkää kehitystä kädet taskussa

27.01.2026

Työttömien määrä jatkoi kasvuaan – ”Työttömyysaste ollut viimeksi näin korkea 1990-luvun laman seurauksena”

27.01.2026

Bosnia-Hertsegovina on yhä etnisten jakolinjojen panttivanki – ja poliittisesti hauraampi kuin vielä kertaakaan 30 vuoteen

27.01.2026

Vuokrataso laskee muttei kaikilta: Asukas on kiinni vanhoissa vuokrasopimuksissa

26.01.2026

”Vahvaa poliittista ohjausta” – Ministeri Tavio puhui potaskaa

26.01.2026

Suomen suhde Trumpin Yhdysvaltoihin: ”Kiusallista mielistelyä”

26.01.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset