KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Pääomatulojen kasvu lisäsi työttömyyttä

Suomi on maksanut ulkomaiset nettovelkansa ja paljon rahaa jäi vielä ylikin. Mutta ne on investoitu ulkomaille, sanoo työministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen.

Suomi on maksanut ulkomaiset nettovelkansa ja paljon rahaa jäi vielä ylikin. Mutta ne on investoitu ulkomaille, sanoo työministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen. Kuva: Jarmo Lintunen

Kai Hirvasnoro
13.2.2011 12.12
ILMOITUS
ILMOITUS

Hyvinvointivaltion tuhoajat 4

Julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 16.7.2004

Pitkän aikavälin kehitystä tutkineen työministeriön Pekka Tiaisen mukaan Suomessa on ollut syvempi laskusuhdanne keskimäärin 12 vuoden välein vuodesta 1860 lähtien.

– Tämän hetkisessä laskusuhdanteessa on syvän laskusuhdanteen piirteitä vaikkakaan tämä ei ole sellainen kuin pahimmat ja syvimmät lamat.

– 1990-luvun lamasta alkaen on eletty kymmenen vuotta tietyssä putkessa. Laman aikana tapahtui raju rakennemuutos ja niillä rakenteilla mentiin kymmenen vuotta eteenpäin, Tiainen sanoo.

Nyt ollaan vaiheessa, jossa rakenteet uusiutuvat jälleen ja Suomi etsii uutta suuntaa. Kärjistettynä vaihtoehdot ovat uudenlainen menestystarina ja periferisoituminen.

– 1990-luvussa oli vielä erityisen poikkeuksellista se, että työtulojen kansantuoteosuus jäi alemmalle tasolle kuin koko tämän 140 vuoden historian aikana. Palkkatulojen kansantuoteosuus on ollut joskus alempikin, mutta kolmeen neljään viimeksi kuluneeseen vuosikymmeneen verrattuna se on viisi prosenttiyksikköä alempi.

Normaalisti korkeasuhdanteessa palkkatulojen osuus on korjaantunut, mutta nyt ei.

Työtuloihin on laskettu mukaan myös yrittäjätulojen osuus.

1990-luvun hyvin poikkeuksellinen kehitys sekä elektroniikkasektorin menestys selittävät Pekka Tiaisen mukaan sitä, että Suomi on ollut kansainvälisissä mittauksissa maailman kilpailukykyisin maa.

– Mutta jos kilpailukyky on hyvä, niin missä ovat työpaikat? Tiainen kysyy.

Suomesta puuttuu 200 000 työpaikkaa

Hänen mukaansa Suomesta puuttuu edelleen 200 000 työpaikkaa ja juuri sen takia palkkatulojen kansantuoteosuudessa on tuo viiden prosentin vaje.

Samaan aikaan Suomen kansantaloudella menee erinomaisesti. Vaihtotase on ylijäämäinen nyt jo kolmattatoista vuotta, kun perinteisesti Suomessa on ollut vaihtotaseen alijäämä. Ennen lamaa Suomi velkaantui ulkomaille, mutta nyt rahaa on kerätty vuosikaupalla kirstuun. Seitsemättä vuotta ylijäämä on yli 10 miljardia euroa vuodessa ja 12 vuoden ajalta se on yhteensä 99 miljardia euroa, 600 miljardia markkaa, kolme valtion vuosibudjettia.

– Ulkomaiset nettovelat on maksettu ja vieläkin on jäänyt paljon yli. Ongelma on siinä, että se raha on investoitu ulkomaille, Tiainen sanoo.

Suomalaisissa yrityksissä on tänään työpaikkoja enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Mutta vuoden 2002 lopussa niistä 333 000 oli ulkomailla.

– Suomen sanotaan olevan lähes kilpailukykyisin maa maailmassa, mutta jostain kummallisesta syystä kilpailukykyiseen maahan ei investoida, Pekka Tiainen hämmästelee.

Säästettiinkö Suomessa siis liikaa ja aivan turhaan 1990-luvulla?

– Niin, palkansaaja voi kysyä, että kun pääomatulot kasvoivat ja palkkasumman osuus jäi matalaksi korkeasuhdanteessa, niin miksei pidetty yllä korkeampaa työllisyyttä, jolloin yhteiskunta olisi saanut enemmän verotuloja ja työttömyysmenoja olisi ollut vähemmän ja nämä ikääntymisestä johtuvat ongelmat olisivat lievemmät, koska ihmiset olisivat paremmin kiinni työelämässä. Sen säästämisen yhteiskunnalliset kustannukset ovat olleet erittäin rajut.

Pääomatulot

kasvoivat liikaa?

Hyödyn ovat saaneet yritykset kasvaneina pääomatuloina, jotka ne investoivat suurelta osin ulkomaille.

– Eurosta huolimatta. Sanottiin, että kun euro tulee, niin sitten investoidaan hirveästi Suomeen. Mutta ei ole investoitu.

– Ja yritykset eivät ole maksaneet sitä laskua, mikä on aiheutunut yhteiskunnalle työttömyydestä. On tapahtunut tulojen uudelleenjako myös yhteiskunnan sektorin ja yrityssektorin välillä yhteiskunnan tappioksi, huomauttaa Tiainen.

– Eli kysymys on siitä, kannattiko laskea tilanne sellaiseksi, jossa pääomatulot kasvoivat niin paljon. Koska muussa tapauksessa ne rahat olisivat jääneet kotiin ja yhteiskunnalliset kustannukset työttömyydestä ynnä muusta olisivat pienemmät.

Pekka Tiainen pohtii, oliko yritysten pakko investoida ulkomaille. Oliko niin tehtävä raaka-aineiden tai markkinoiden takia ja ylipäätänsä siksi, että näin oli toimittava säilyäkseen hengissä?

– Vastapainoksi voi sanoa, että kokonaisuus olisi kuitenkin hyötynyt sitä kautta, että työttömyyden yhteiskunnalliset kustannukset olisivat olleet pienemmät. Siitä olisi tullut hyvää kaikille, joka nyt tältä osin menetettiin.

– Tämä on sellainen keskustelu, joka pitäisi minusta käydä. Argumentoida ja analysoida tämä asia kunnolla läpi, koska tämä on nyt ydinkysymys sen kannalta, miten tästä mennään eteenpäin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään