KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Tilaajapalvelu
  • Yhteystiedot
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Pääomatulojen kasvu lisäsi työttömyyttä

Suomi on maksanut ulkomaiset nettovelkansa ja paljon rahaa jäi vielä ylikin. Mutta ne on investoitu ulkomaille, sanoo työministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen.

Suomi on maksanut ulkomaiset nettovelkansa ja paljon rahaa jäi vielä ylikin. Mutta ne on investoitu ulkomaille, sanoo työministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen. Kuva: Jarmo Lintunen

Kai Hirvasnoro
13.2.2011 12.12
ILMOITUS
ILMOITUS

Hyvinvointivaltion tuhoajat 4

Julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 16.7.2004

Pitkän aikavälin kehitystä tutkineen työministeriön Pekka Tiaisen mukaan Suomessa on ollut syvempi laskusuhdanne keskimäärin 12 vuoden välein vuodesta 1860 lähtien.

– Tämän hetkisessä laskusuhdanteessa on syvän laskusuhdanteen piirteitä vaikkakaan tämä ei ole sellainen kuin pahimmat ja syvimmät lamat.

– 1990-luvun lamasta alkaen on eletty kymmenen vuotta tietyssä putkessa. Laman aikana tapahtui raju rakennemuutos ja niillä rakenteilla mentiin kymmenen vuotta eteenpäin, Tiainen sanoo.

Nyt ollaan vaiheessa, jossa rakenteet uusiutuvat jälleen ja Suomi etsii uutta suuntaa. Kärjistettynä vaihtoehdot ovat uudenlainen menestystarina ja periferisoituminen.

– 1990-luvussa oli vielä erityisen poikkeuksellista se, että työtulojen kansantuoteosuus jäi alemmalle tasolle kuin koko tämän 140 vuoden historian aikana. Palkkatulojen kansantuoteosuus on ollut joskus alempikin, mutta kolmeen neljään viimeksi kuluneeseen vuosikymmeneen verrattuna se on viisi prosenttiyksikköä alempi.

Normaalisti korkeasuhdanteessa palkkatulojen osuus on korjaantunut, mutta nyt ei.

Työtuloihin on laskettu mukaan myös yrittäjätulojen osuus.

1990-luvun hyvin poikkeuksellinen kehitys sekä elektroniikkasektorin menestys selittävät Pekka Tiaisen mukaan sitä, että Suomi on ollut kansainvälisissä mittauksissa maailman kilpailukykyisin maa.

– Mutta jos kilpailukyky on hyvä, niin missä ovat työpaikat? Tiainen kysyy.

Suomesta puuttuu 200 000 työpaikkaa

Hänen mukaansa Suomesta puuttuu edelleen 200 000 työpaikkaa ja juuri sen takia palkkatulojen kansantuoteosuudessa on tuo viiden prosentin vaje.

Samaan aikaan Suomen kansantaloudella menee erinomaisesti. Vaihtotase on ylijäämäinen nyt jo kolmattatoista vuotta, kun perinteisesti Suomessa on ollut vaihtotaseen alijäämä. Ennen lamaa Suomi velkaantui ulkomaille, mutta nyt rahaa on kerätty vuosikaupalla kirstuun. Seitsemättä vuotta ylijäämä on yli 10 miljardia euroa vuodessa ja 12 vuoden ajalta se on yhteensä 99 miljardia euroa, 600 miljardia markkaa, kolme valtion vuosibudjettia.

– Ulkomaiset nettovelat on maksettu ja vieläkin on jäänyt paljon yli. Ongelma on siinä, että se raha on investoitu ulkomaille, Tiainen sanoo.

Suomalaisissa yrityksissä on tänään työpaikkoja enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Mutta vuoden 2002 lopussa niistä 333 000 oli ulkomailla.

– Suomen sanotaan olevan lähes kilpailukykyisin maa maailmassa, mutta jostain kummallisesta syystä kilpailukykyiseen maahan ei investoida, Pekka Tiainen hämmästelee.

Säästettiinkö Suomessa siis liikaa ja aivan turhaan 1990-luvulla?

– Niin, palkansaaja voi kysyä, että kun pääomatulot kasvoivat ja palkkasumman osuus jäi matalaksi korkeasuhdanteessa, niin miksei pidetty yllä korkeampaa työllisyyttä, jolloin yhteiskunta olisi saanut enemmän verotuloja ja työttömyysmenoja olisi ollut vähemmän ja nämä ikääntymisestä johtuvat ongelmat olisivat lievemmät, koska ihmiset olisivat paremmin kiinni työelämässä. Sen säästämisen yhteiskunnalliset kustannukset ovat olleet erittäin rajut.

Pääomatulot

kasvoivat liikaa?

Hyödyn ovat saaneet yritykset kasvaneina pääomatuloina, jotka ne investoivat suurelta osin ulkomaille.

– Eurosta huolimatta. Sanottiin, että kun euro tulee, niin sitten investoidaan hirveästi Suomeen. Mutta ei ole investoitu.

– Ja yritykset eivät ole maksaneet sitä laskua, mikä on aiheutunut yhteiskunnalle työttömyydestä. On tapahtunut tulojen uudelleenjako myös yhteiskunnan sektorin ja yrityssektorin välillä yhteiskunnan tappioksi, huomauttaa Tiainen.

– Eli kysymys on siitä, kannattiko laskea tilanne sellaiseksi, jossa pääomatulot kasvoivat niin paljon. Koska muussa tapauksessa ne rahat olisivat jääneet kotiin ja yhteiskunnalliset kustannukset työttömyydestä ynnä muusta olisivat pienemmät.

Pekka Tiainen pohtii, oliko yritysten pakko investoida ulkomaille. Oliko niin tehtävä raaka-aineiden tai markkinoiden takia ja ylipäätänsä siksi, että näin oli toimittava säilyäkseen hengissä?

– Vastapainoksi voi sanoa, että kokonaisuus olisi kuitenkin hyötynyt sitä kautta, että työttömyyden yhteiskunnalliset kustannukset olisivat olleet pienemmät. Siitä olisi tullut hyvää kaikille, joka nyt tältä osin menetettiin.

– Tämä on sellainen keskustelu, joka pitäisi minusta käydä. Argumentoida ja analysoida tämä asia kunnolla läpi, koska tämä on nyt ydinkysymys sen kannalta, miten tästä mennään eteenpäin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Riku Aalto on johtanut Teollisuusliittoa sen perustamisesta (2017) lähtien. Sitä ennen hän johti Metallityöväen liittoa vuodesta 2008 alkaen.

Julkisen alan palkkaratkaisu hiertää pahasti Teollisuusliitossa – ”Teollisuusliitto ja AKT neuvottelevat paitsi itselleen myös julkiselle sektorille”

Mervi Uusitalo-Heikkinen

Turussa kaavoitetaan: Vasemmisto huolissaan vanhoista puutaloista

Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi sanoo, että hallituksen esittämä malli ei kannusta silpputyön ja matalapalkkaisen osa-aikatyön vastaanottamiseen.

Rakennusliitto ei hyväksy hallituksen esittämää mallia työttömyysturvan työssäoloehdon uudistamiseksi

Palkanmaksuongelmat ovat vaivanneet Helsingin kaupunkia huhtikuusta asti. Helsinki on Suomen suurin työnantaja, jonka palveluksessa on noin 39 000 ihmistä.

Helsingin johto lupaa ratkaisuja palkanmaksuongelmiin – ”Vasta ensimmäinen askel korjaamiseen”, sanoo vasemmistoliiton Mia Haglund

Uusimmat

Riku Aalto on johtanut Teollisuusliittoa sen perustamisesta (2017) lähtien. Sitä ennen hän johti Metallityöväen liittoa vuodesta 2008 alkaen.

Julkisen alan palkkaratkaisu hiertää pahasti Teollisuusliitossa – ”Teollisuusliitto ja AKT neuvottelevat paitsi itselleen myös julkiselle sektorille”

Mervi Uusitalo-Heikkinen

Turussa kaavoitetaan: Vasemmisto huolissaan vanhoista puutaloista

Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi sanoo, että hallituksen esittämä malli ei kannusta silpputyön ja matalapalkkaisen osa-aikatyön vastaanottamiseen.

Rakennusliitto ei hyväksy hallituksen esittämää mallia työttömyysturvan työssäoloehdon uudistamiseksi

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Valtioiden velkojen korkojen piti nousta, mutta toisin on käymässä – Ekonomisti: ”Maailmantalous ei kestä nykyolosuhteissa näinkään korkeaa korkotasoa”

 
02

Li Andersson kommentoi kokoomuksen verolinjaa: ”Gallupjohdossa on puolue, jonka talouspoliittinen ohjelma ensi vaalikaudella on leikata sosiaaliturvasta”

 
03

Valtion velkaantumisesta huolestunut kokoomus ottaisi lisävelkaa veronkevennysten rahoittamiseksi

 
04

Vasemmistoliiton kannatus laski keväästä: Nyt 8,1 prosenttia

 
05

STTK:n pääekonomisti kummastelee valtiovarainministeriön budjettiesitystä: ”On selvästi ollut halua lisätä omia poliittisia mausteita joukkoon”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Helsingin johto lupaa ratkaisuja palkanmaksuongelmiin – ”Vasta ensimmäinen askel korjaamiseen”, sanoo vasemmistoliiton Mia Haglund

10.08.2022

Mielipide: Oikeiston omistajapolitiikka on tuhoisaa kansalaiselle

10.08.2022

”Vakava hätätila” – Hoitajapula johtaa kaaokseen

10.08.2022

Ministeri esittää yrityksille velvollisuutta palkata vammaisia: ”Kysymys on polttava aikana, jolloin elämme työvoimapulan keskellä”

10.08.2022

Kansanedustaja Matti Semi lähtee ehdolle eduskuntavaaleihin

10.08.2022

Li Andersson kommentoi kokoomuksen verolinjaa: ”Gallupjohdossa on puolue, jonka talouspoliittinen ohjelma ensi vaalikaudella on leikata sosiaaliturvasta”

10.08.2022

Helsinki yritti kitkeä byrokratiaa – seurauksena palkkakaaos

10.08.2022

Mielipide: Palkka on perusoikeus tehdystä työstä

09.08.2022

Vasemmistolta ehdolle eduskuntaan Uudellemaalle Lohikoski, Bibani, Kylätasku…

09.08.2022
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään