KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Valtiottomien bhutanilaisten tulevaisuus on hämärän peitossa

Beldangin pakolaisleiri Nepalissa. Se on toinen kahdesta leiristä, jossa Yhdysvalloista karkotetut ja Bhutanin Nepaliin tyrkkäämät pakolaiset odottavat Nepalin korkeimman oikeuden päätöstä.

Beldangin pakolaisleiri Nepalissa. Se on toinen kahdesta leiristä, jossa Yhdysvalloista karkotetut ja Bhutanin Nepaliin tyrkkäämät pakolaiset odottavat Nepalin korkeimman oikeuden päätöstä. Kuva: IPS/Diwash Gahatraj

Jhapa, Nepal – IPS – Diwash Gahatraj
14.8.2025 9.45

Neljä bhutanilaista, Nepaliin joutunutta pakolaista on jo toisen kerran vedonnut maan korkeimpaan oikeuteen, jotta heitä ei karkotettaisi. Miesten pitäisi poistua Nepalista, vaikka mikään maa ei ole valmis ottamaan heitä vastaan.

Bhutanilaismiehet kuuluvat lhotshampa -nimellä kutsuttuun etniseen vähemmistöön. Alkujaan lhotshampat kutsuttiin 1800-luvulla naapurimaa Nepalista viljelemään Bhutanin vähäväkistä eteläosaa. Ajan mittaan suurin osa heistä sai Bhutanin kansalaisuuden, mutta hindulaisen vähemmistön ja buddhalaisen enemmistön välit viilenivät kansallistunnon noustessa valtaväestön keskuudessa 1980-luvulta lähtien.

Lhotshampa-aktivistit nousivat syrjintää vastaan – ja saivat aikaan sorron kiihtymisen ja lhotshampojen pakolaisaallon. Yli 100 000 päätyi Nepaliin pakolaisleireille, heistä suuri osa asutettiin YK:n pakolaisten uudelleensijoitusohjelman puitteissa kolmansiin maihin, muun muassa Yhdysvaltoihin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Aasis Subedi, Santosh Darji, Roshan Tamang ja Ashok Gurung asutettiin Yhdysvaltoihin ja he elivät siellä viime talveen asti, kunnes presidentti Donald Trump toisen presidenttikautensa alussa aloitti myös maassa laillisesti oleskelevien pakolaisten karkotukset.

Rikkomus lakeja ja humanitaarisia perusperiaatteita vastaan

Miehet karkotettiin maaliskuussa Bhutaniin, joka kieltäytyi ottamasta heitä vastaan ja passitti heidät Nepaliin, jossa heillä on sukulaisia pakolaisleirillä. Valtiottomilla tulijoilla ei ollut viisumia, joten heidät pidätettiin saman tien. Aasis Subedin isä Narayan Subedi vetosi Nepalin korkeimpaan oikeuteen, joka keskeytti miesten karkotuksen väliaikaisesti. Miesten vietettyä vankilassa 28 päivää heidät päästettiin sukulaistensa luo kahteen vielä jäljellä olevaan lhotshampojen pakolaisleiriin.

Korkein oikeus määräsi maahanmuuttoviranomaiset tutkimaan asiaa ja tekemään uuden päätöksen 20. kesäkuuta mennessä. Kolme päivää määräajan jälkeen pakolaisten perheet saivat postia maahanmuuttovirastosta, joka oli päättänyt karkottaa miehet joko Yhdysvaltoihin tai Bhutaniin. Lisäksi heidän tulee maksaa 5 000 Nepalin rupian (n. 31 euroa) sakko, viisumikustannukset ja kahdeksan Yhdysvaltain dollarin kaiken aikaa kasvava päivämaksu rangaistuksena oleskelusta maassa ilman viisumia. Myös karkotuslennon hinta tullaan perimään heiltä.

– Tämä karkotuspäätös on väärä. Heidät asutettiin Nepalista Yhdysvaltoihin virallisen kansainvälisen ohjelman puitteissa. Yksikään maa ei ole valmis ottamaan heitä vastaan, joten heidän karkottamisensa rikkoo sekä lakia että humanitaarisia perusperiaatteita, asianajaja Satish Krishna Kharel sanoo.

Kharelin mukaan maahanmuuttoviraston päätös nakertaa koko kansainvälisen uudelleensijoitusohjelman uskottavuutta. Miehet ovat käytännössä valtiottomia, ja heidän kohtalonsa on jälleen Nepalin korkeimman oikeuden käsissä. Kun se tekee päätöksensä, siitä tulee ennakkotapaus, joka säätelee, miten Nepal kohtelee valtiottomia yksilöitä.

Pakolaisleirissä raha on aina ongelma

Maahanmuuttoviraston tiedottajan Tikaram Dhakalin mukaan miehet karkotetaan heti, kunhan heidän matkustusasiakirjansa saadaan kuntoon.

– Jos he eivät voi palata Yhdysvaltoihin, Bhutan on meille helpompi vaihtoehto, Dhakal toteaa nepalilaiselle nettijulkaisulle.

Narayan Subedi tuntee itsensä voimattomaksi poikansa valtiottomuuden edessä. Ainoa toivo on korkeimmassa oikeudessa.

– Raha on aina ongelma pakolaisleirissä eläville. Edelliskerralla ja nyt taas olemme pystyneet kattamaan matkustus- ja juridiset kustannukset vain koska saamme apua hyväntahtoisilta ihmisiltä, sellaisilta kuin Yhdysvalloissa yhä elävältä lhotshampa-pakolaiselta Dilli Adhikarilta, Subedi selittää.

Pakolaisleirillä Subedilla ei ole työpaikkaa. Hän tulee toimeen pyörittämällä pientä kauppaa kotonaan. Hän on elänyt leirillä 1990-luvun alusta lähtien, eikä ole päässyt sieltä pois, sillä toisin kuin vaimonsa ja lapsensa häntä ei hyväksytty asutettavaksi kolmanteen maahan.

Ei keinoa saada kansalaisuus

Pakolaisten oikeuksia puolustava aktivisti ja järjestöjohtaja tohtori Gopal Krishna Siwakoti sanoo, että karkotuspäätös on kyllä tehty lain kirjaimen mukaan, mutta ottamatta huomioon kokonaistilannetta. Viranomaiset vaikuttavat epätietoisilta, miten asiaan saataisiin oikeudenmukainen ja kestävä ratkaisu. Toiminnan tylyyttä lieventää hieman se, että tavanomaisen 50 000 rupian sakon sijasta miehet joutuvat maksamaan vain 5 000 rupiaa.

Miesten tulevaisuus on täysin hämärän peitossa. Vaivattominta olisi asuttaa heidät Nepaliin, mutta Nepal ei ole allekirjoittanut vuoden 1951 kansainvälistä pakolaissopimusta, eikä maalla niin muodoin ole pakolaisille laillista keinoa päästä kansalaisiksi. Yhteiskuntaan sopeutuminen on näin tehty lähes mahdottomaksi.

Nepalilla ja Bhutanilla ei ole diplomaattisuhteita eivätkä neuvottelut pakolaisongelmasta ole edenneet viidennentoista neuvottelukierroksen jälkeen.

Siwakoti arvelee, että todennäköisin lopputulos on pitkäaikainen pidätys tai juridinen välitila. Vain kansainvälinen painostus voi muuttaa miesten tilanteen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Biban Ann Maina haluaa lopettaa paikallisyhteisöille kalliiksi tulevat, ja kehittyneille maille saastuttamismahdollisuuksia avaavat hiilimarkkinat.

Afrikka haluaa jättää kädenjälkensä YK:n ilmastopuitesopimukseen – Agroekologiasta afrikkalainen ratkaisu

Naisten palkatta tekemä työ on tavallista Latinalaisessa Amerikassa. Jo kymmenen vuotta sitten YK:n alueellinen toimisto ECLAC vaati hoivatyön taloudellisen arvon määrittelyä. Amerikan ihmisoikeustuomioistuin on nyt ottanut saman kannan.

Amerikan ihmisoikeustuomioistuin määritteli hoivan ihmisoikeudeksi – Päätös on voitto feministeille ja kansalaisyhteiskunnalle

Toimittaja piteli Nasserin sairaalan iskussa surmatun kuvajournalisti Hussam al-Masrin veren peittämää kameraa tämän hautajaisissa.

Israel tappaa kansanmurhan todistajat

Kishtwarin rankkasade hautasi Chesotin kylän mudan ja lohkareiden alle. Ainakin 65 ihmistä kuoli ja moni on yhä kateissa.

”Kertokaa meille, milloin seuraava myrsky tulee” – Intian Kashmirin elokuu oli rankkasateineen ja maanvyöryineen tappavin miesmuistiin

Uusimmat

Kuva on vasemmistoliiton perustamiskokouksesta.

Mielipide: Neljännen vasemmiston aika!

Ilveksen Sauli Väisänen ja HJK:n Teemu Pukki taistelevat pallosta Veikkausliigan Mestaruussarjan ottelussa Helsingissä 29. syyskuuta. Pohjola Vakuutuksen päätös uhkaa ensi kautta.

Furuholm kiirehtii hallitusta turvaamaan suomalaisen ammattiurheilun jatkuvuuden

Pia Lohikoski.

Lohikoski vaatii taiteen ja kulttuurin avustusten leikkausten perumista

Turun telakalta paljastui lisää ukrainalaisten sotapakolaisten laitonta hyväksikäyttöä.

EK vastustaa alipalkkauksen kriminalisointia ja ammattiliittojen kanneoikeutta samaan aikaan, kun telakalta paljastui uusia riistotapauksia

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Suomessa on työttömyyskriisi, ja syylliset ovat tiedossa – VM:n ennusteet pettäneet pahasti

 
02

Kuka on vastuussa jos joku kuolee, kysyy kansanedustaja

 
03

2000-luvun ennätyksen paukkuvat: viime viikolla ennätystyöttömyys, nyt velkaantumisennätys

 
04

”Sata uutta työtöntä joka päivä Orpon hallituksen aikana” – Keskustan Kurvinen iski järkyttävät luvut pöytään

 
05

Työttömyysturvan kiristykset näkyvät nyt: virta vie ansiopäivärahalta työmarkkinatuelle

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Yt-kriisi hyvinvointialueilla: lähes 2000 työpaikkaa uhattuna

03.10.2025

Hallitus vei omilla toimillaan kuluttajien ostohalut, nyt kaupasta lähtee parissa vuodessa 8000 työpaikkaa

03.10.2025

Minja Koskela vaati pääministeriltä kantaa ammattiliittojen kanneoikeuteen

03.10.2025

En minä kellonaikaa tässä osaa sanoa, milloin minä ehdin tästä keskustella” – Ensin ministeri souti, sitten huopasi ammattiliittojen kanneoikeudesta

03.10.2025

Oikeusministerin mukaan ammattiliittojen ryhmäkanne on tutkittava asia

02.10.2025

Yt-neuvottelujen aalto pyyhkäisi yli Suomen, viikossa yli 3000 työpaikkaa katkolle

02.10.2025

Minja Koskela: Suomen hallituksen on turvattava suomalaisten avustuslaivueen jäsenten paluu kotimaahan

02.10.2025

Suomen työttömyys noussut eniten Euroopassa, ykkössijasta jäätiin elokuussa 0,2 prosenttiyksikköä

02.10.2025

Hyödyttäisi vain lähes 100000 euroa ja enemmän ansaitsevia – Soste vastustaa ylimpien rajaveroasteiden alentamista

02.10.2025

Kuka on vastuussa jos joku kuolee, kysyy kansanedustaja

02.10.2025

Myönnettävä se on: persujen viestintä on ylivoimaista ja nyt se näkyy Ylen gallupissa

02.10.2025

Israel pysäytti Freedom Flotillan, vasemmistomepit vaativat EU:ta puuttumaan laittomaan toimeen

02.10.2025

Sarkkinen: Hyvän elämän edellytykset on turvattava kaikkialla Suomessa

01.10.2025

”Sata uutta työtöntä joka päivä Orpon hallituksen aikana” – Keskustan Kurvinen iski järkyttävät luvut pöytään

01.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään