KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Mikromuovi uhkaa tuhota miljoonia vuosia vanhan merikilpikonnalajin

Ali Hamadi ruokkii laguunissa uivaa merikilpikonnaa Sansibarin Matemwessa.

Ali Hamadi ruokkii laguunissa uivaa merikilpikonnaa Sansibarin Matemwessa. Kuva: IPS/David Duni

Sansibar, Tansania – IPS – Kizito Makoye
24.1.2026 14.00
Fediverse-instanssi:

Matemwen rannalla on kuuma aamu ja hiekan pinta väreilee, kun pieni joukko ihmisiä kokoontuu köysiaidan taakse. Pieni pää tunkeutuu pehmeästä maasta ja pian päitä nousee lisää. Muutamassa minuutissa pesässä mönkii kymmeniä kilpikonnan poikasia. Vapaaehtoiset pitävät kirjaa syntyjistä ja suojaavat käsillään pikkukonnia ympärillä kaartelevilta lokeilta.

Poikaset suuntaavat nousevan auringon ohjaamina kohti rantaa. Vapaaehtoisille, jotka ovat vartioineet pesää viikkojen ajan, hetki on juhlava. Konnat pääsevät heti vapauteen, sillä tutkijoiden mukaan nopea mereen pääsy auttaa niitä suunnistamaan muovijätteen, ylikalastuksen ja lämpenemisen uhkaamassa valtameressä ja kasvattaa niiden selviytymismahdollisuuksia.

Muovijäte tappaa valtameren

Merikilpikonnahautomossa Sansibarin Matemwen kylän valkohiekkaisella rannalla tavoitteena on pelastaa sukupuutolta yksi maailman vanhimmista merieläinlajeista.

ILMOITUS
ILMOITUS

Sansibarin rannat, sininen meri ja koralliriutat houkuttelevat turisteja. Kauniin pinnan alta löytyy kuitenkin saasteita, katoavia elinympäristöjä ja ryöstökalastusta.

Koskemattomista rannoistaan pitkään tunnettu Matemwe on yllättäen nousemassa merensuojelun etulinjaan.

Merikilpikonnien suojelu on yhteisövetoinen hanke, jota tukee International Volunteer HQ (IVHQ). Vapaaehtoiset työskentelevät paikallisten meribiologien kanssa.

– Hautomot ovat elintärkeitä kilpikonnille ja ekosysteemille. Jokainen suojeltu hautomo tukee riuttoja, kalastusta ja merestä riippuvaisten yhteisöjen elämää, sanoo sansibarilainen meriluonnonsuojelija Ali Hamadi.

– Jokainen suojelemamme pesä takaa riutoista riippuvaisten kilpikonnien ja kalojen elämää vuosia eteenpäin.

Suurinta osaa Matemwen merikilpikonnien pesistä uhkaavat saasteet ja nousuvedet. Vapaaehtoiset seuraavat pesimisalueita, siirtävät munia turvallisemmille hautomoalueille, sekä etsivät rannoilta kaivamisen merkkejä.

– Se on hienovaraista työtä, Hamadi selittää.

– Siirrämme munia vain kuin silloin, kun se on välttämätöntä. Niiden ympäristön täytyy säilyä luonnollisena.

Mitä pidempään viivytämme toimintaa, sitä useampi laji on uhattuna.

Vapaaehtoiset poistavat rannoilta säännöllisesti myös muovipusseja, kalaverkkoja, pulloja ja muuta muoviroskaa, johon mereen pyrkivät poikaset usein kuristuvat tai juuttuvat.

Meribiologien mukaan suurin uhka Matemwen merikilpikonnille on saaren kasvavan muovijätteen tuottama hallitsematon saastuminen. Muovia huuhtoutuu rannoille, joille konnat laskevat munansa ja kalastusverkot takertuvat riuttoihin.

– Jätteet tappavat valtameren, Hamadi sanoo.

– Merikilpikonnat erehtyvät luulemaan muovia meduusoiksi, ne tarttuvat verkkoihin ja niiden pesäpaikat hukkuvat. Emme voi suojella niitä ilman jäteongelman ratkaisemista.

Tappava määrä luultua pienempi

Ocean Conservancyn toteuttama 10 000 merieläimen ruumiinavaukseen perustunut tutkimus osoitti mikromuovin olevan tappavampaa kuin aiemmin on oletettu. Mikromuovisaaste on jo yhdistetty merikilpikonnien, valaiden ja merilintujen kuolemaan.

Analyysissa paljastui, että valekarettikilpikonna kuolee syötyään puolen krikettipallon verran muovia, suuren pyöriäisen tappamiseen riittää kuudesosa jalkapallosta.

PNAS:n lehdessä julkaistu tutkimus osoitti myös, että 90 prosentilla merilintuja oli kovaa muovia suolistossaan ja pehmeä muovi, erityisesti muovipussit, ovat merikilpikonnien pahimpia tappajia.

– Ylipäätään tappava määrä on pienempi kuin ehkä luullaan, mikä on paha juttu, kun ottaa huomioon, että roska-autollinen jätettä kipataan mereen joka minuutti, sanoo tutkimusta johtanut tohtori Erin Murphy.

Dar es Salaamin yliopiston merentutkimuslaitoksessa työskentelevä tutkija Batuli Yahya sanoo, että tutkimustulosten täytyisi herättää Itä-Afrikan poliitikot.

– Tutkimustulokset osoittavat, että muovisaaste on välitön ja mitattavissa oleva merielämän tappaja.

– Kun näyttö osoittaa, että sokeripalan verran muovia riittää tappamaan puolet merilintupopulaatiosta, nykyiset oletuksemme ovat syvästi virheellisiä. Myrkyllisyys on paljon akuutimpi ongelma kuin luullaan.

Yahya varoittaa, että Tansanian vesiä uhkaavat samat riskit.

– Liemikilpikonnia, karettikilpikonnia ja muuttavia merilintuja uhkaavat aivan samat tappavat muovit. Muovi on jo asettunut ravintoverkostoihin. Emme voi käsitellä sitä yksinkertaisena rantojen siisteysongelmana. Se on luonnon monimuotoisuudelle uhka siinä missä ylikalastus ja elinympäristöjen katoaminen.

Yahya vaati vahvempia kieltoja, parempia jätejärjestelmiä ja kalastajayhteisöjen tiukkaa valvontaa.

– Kieltojen täytäntöönpanoa on vauhditettava, niitä on lisättävä tarvittaessa ja lisäksi on tuotettava kannustimia biohajoaville vaihtoehdoille, erityisesti rannikkotalouksissa.

Tutkimus osoittaa sen, miten vähän tappavista muovimääristä eri lajeille tiedetään. Yahyan mukaan Tansaniasta tarvitaan dataa, ilman sitä konservointi laahaa tieteen perässä.

– Jos muovi voi tappaa linnun kuudella pienellä palasella ja merikilpikonnan muutamalla sadalla fragmentilla tulemme näkemään Intian valtameren hitaan kuoleman. Mitä pidempään viivytämme toimintaa, sitä useampi laji on uhattuna.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Perun journalistiliiton jäsenet osoittavat mieltään sananvapauden puolesta oikeuslaitoksen päämajan edessä Limassa lehdistön päivänä 1. lokakuuta 2025.

Uhkaukset ja kiristys ajavat Perun toimittajia itsesensuuriin

Arkistokuvassa rauhanturvajoukkoja Sudanissa. Human Rights Watchin mukaan kolumbialaisia palkkasotureita on osallistunut hyökkäyksiin, joissa on tehty sotarikoksia.

Kolumbialaisia palkkasotureita syytetään sotarikoksista Sudanissa

Buenos Airesin Constituciónin alueella sijaitsevalla La Estación -torilla työskentelee ja asioi satoja siirtolaisia. Alueella toteutettiin laaja maahanmuuttovalvontaan liittynyt poliisioperaatio, joka sai runsaasti medianäkyvyyttä.

Argentiinan Milei jahtaa siirtolaisia Trumpin malliin

Sodan traumatisoimat ja kotinsa menettäneet syyrialaiset kamppailevat vakavien mielenterveysongelmien kanssa. Taustalla ovat pitkään jatkunut sota, pakolaisuus, toimeentulon vaikeudet ja yhteiskunnan jatkuva epävakaus.

Mielenterveyden kriisi syvenee sodan runtelemassa Syyriassa

Uusimmat

Johannes Yrttiaho

Yrttiaho: ”Ydinaseiden sääntelyn purkaminen lisää ydinsodan riskiä, joka on eksistentiaalinen uhka”

Veronika Honkasalo (oik.) jätti vastalauseen ulkoasianvaliokunnan mietintöön keskiviikkona. Mukana mietinnöstä pidetyssä tiedotustilaisuuessa oli myös kesksutan kansanedustja Antti Kaikkonen (vas.).

Veronika Honkasalo: ”Uskomatonta hyssyttelyä ja pelkuruutta”

Vuoden 2026 Käänne-festivaali keräsi noin 6 000 kävijää.

”Käänteentekijöitä mahtuu yli kaksi kertaa enemmän” – Käänne-festivaali muuttaa Tanssin talolle

"Suomessa ei saa olla yrityksiä, jotka tekevät voittoa ihmisten hädällä, pelolla tai tietämättömyydellä", sanoo Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Teollisuusliitto vaatii: Suunnanmuutos työelämäpolitiikkaan ja palkkavarkaudesta rikossyyte

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliitto selvitti: EK veisi metallimieheltä 1369 euroa – ”Kyse on tavallisten palkansaajien toimeentulosta”

 
02

Mepit vaativat Orpolta toimia: ”Ei voi olla niin, että pakkanen pysäyttää bussit, tavaraliikenteen, maatilojen työt”

 
03

Näin syntyi Raid – ohjaaja Tapio Piirainen muistelee

 
04

Ulkoasiainvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen ydinaseista ”Voi tarkoittaa vahingossa alkavan ydinsodan riskin kasvamista”

 
05

Miksi Eurooppa kääntyy enemmän oikealle kuin vasemmalle? – ”Jostain syystä oikeiston tarina puhuttelee tällä hetkellä enemmän”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Työpajatoimintaa romutetaan: ”Ei järjen häivää”

10.06.2026

Ydinaserajoitusten purkaminen tuo riskejä: ”Virhe”

09.06.2026

Vain osa Naton kustannuksista tunnetaan – Epäsuorien kustannusten arvio puuttuu

09.06.2026

Ryhmäteatterin Westö-tulkinnassa näyttelijät ovat parasta – Missä kuljimme harhaan?

09.06.2026

Viivyttely luontotoimissa lisää niin kustannuksia kuin riskejäkin

09.06.2026

Kun kesätöitä ei saa, joutuu valitsemaan: Opiskelu vai toimeentulotuki?

08.06.2026

Ongelma kasvisruuassa: Yritykset joutuvat käyttämään kotimaisen kasviproteiinin ulkomailla jalostettavana

08.06.2026

Huomenna käsittelyssä: Miten käy Stansvikinkallion?

08.06.2026

Mikä on nettosopeutuksen todellinen summa? Koskela vaatii hallitukselta vastauksia

08.06.2026

Kyselytutkimus: 58 prosenttia suomalaisista vastustaa ydinaseiden sijoittamista Suomeen

08.06.2026

Juurikorven työväenyhdistys kunniakkaasti 120-vuotias

08.06.2026

Ydinasekeskustelu paljastaa Suomen uuden linjan ja vanhan tavan hivuttaa politiikkaa eteenpäin – ”Tämä on yleinen toimintamalli”

08.06.2026

Nyt on tykitystä, kun uusi nimi Teppo Hovi avaa dekkariuransa teoksella Enkelit jotka katosivat

07.06.2026

Uhkaukset ja kiristys ajavat Perun toimittajia itsesensuuriin

07.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset