Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestössä SAK:ssa suhtaudutaan kriittisesti niin sanotun velkajarrutyöryhmän tavoitteisiin.
Velkajarruryhmän eli finanssipoliittisen parlamentaarisen työryhmän keskiviikkona julkistama raportti asettaa valtion ja paikallishallinnon alijäämätavoitteeksi 2–2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta seuraavan vaalikauden loppuun. Raportin mukaan tämä tarkoittaa 8–11 miljardin euron sopeutusta ensi vaalikaudella, mikä on jopa neljä miljardia euroa enemmän kuin EU-säännöt edellyttävät.
Työryhmän esitys tarkoittaa jopa kolminkertaista julkisen talouden sopeutusta Orpon hallituksen sopeuttamistoimiin verrattuna. SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà sanoo, että näin mittavan sopeutuksen riskinä on talouskasvun merkittävä hyytyminen ja työttömyyden nousun jatkuminen.
"Suomen talous pelastuu vain, jos tuottavuuskehitys saadaan kuntoon."
– Kasvun edellytykset on tärkeää varmistaa. Sopeutuksen vastapainona taloutta on tuettava esimerkiksi kertaluontoisilla investoinneilla, jotka eivät näy enää vuoden 2031 alijäämässä. Suomen talous ei kestä finanssipolitiikan huomattavaa kiristämistä, Lainà varoittaa.
Heikentää Suomen taloutta
Myös työmarkkinakeskusjärjestö STTK:ssa arvioidaan, että velkajarruun liittyvä sopeutustarve heikentää entisestään Suomen taloutta.
Järjestö painottaa sitä, että valtava sopeutustarve haastaa talouden kehitystä ja korostaa tarvetta valita sääntelyn puitteissa pienin mahdollinen sopeutus. Se korostaa, että sopeutus heikentää väistämättä Suomen talouden kehitystä.
– Erityisesti heikossa talous- ja työllisyystilanteessamme on valittava pienin mahdollinen sopeutus. Määrä näyttää silti olevan valtava, ja siksi EU-sääntöihin perustuva tulevan sopeutuskauden pidentäminen neljästä seitsemään vuoteen on työryhmältä hyvä valinta, STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi toteaa.
Tarvitaan tulokehykset
SAK toteaa tiedotteessa keskiviikkona, että julkisen talouden kannalta kustannustehokkain tapa tukea talouskasvua on työntekijöiden epävarmuuden vähentäminen ja työmarkkinoiden vakauden edistäminen.
– Työntekijöiden asemaa on parannettava merkittävästi vastapainoksi Orpon hallituksen tekemille työelämäheikennyksille. Tämä lisäisi työntekijöiden luottamusta, vauhdittaisi asuntomarkkinoita ja lisäisi kulutusta, Lainà sanoo.
SAK:n mukaan sopeutustoimien tulee supistaa kokonaiskysyntää mahdollisimman vähän. Tämän vuoksi verosopeutusta onkin järjestön mielestä suosittava ja on myös vältettävä esimerkiksi sosiaaliturvasta ja julkisista investoinneista leikkaamista. Suurituloisten ja yritysten on vuorostaan osallistuttava kasvavien puolustus- ja sote-menojen rahoittamiseen.
Lainà tähdentää, että velkaantumisen taittaminen ei onnistu, jos kokonaisveroaste laskee. Menokehysten vastapainoksi julkiseen talouteen tarvitaan jatkossa myös tulokehykset.
Hän sanoo, että varautumista talouden laskusuhdanteisiin tarvitaan jatkossakin talouspolitiikassa.
– EU-säännöt eivät edellytä lisäsopeutusta, vaikka alijäämätavoitetta ei täysin saavutettaisi. Mahdollisia joustoja EU-sääntöihin on kyettävä myös hyödyntämään ensi vaalikaudella.
Ministeriö epäonnistunut
STTK vaatii, että valtiovarainministeriön toiminta otetaan tarkasteluun. Järjestö perustelee vaatimusta sillä, että vaikka tavoitteet asetetaan parlamentaarisesti, käytännössä ne pohjautuvat valtiovarainministeriön laskelmille ja oletuksille. Tällöin on vaara, että parlamentaarisen työryhmän tehtäväksi jää vain poliittisesti siunata ministeriön laskelmat.
Järjestö toteaa myös, että vaikka talouskehityksen ennustaminen on vaikeaa, ennustamisen rooli on talouspolitiikan valmistelussa korostunut. Se pitää kuitenkin valtiovarainministeriön arviointityötä epäonnistuneena, minkä vuoksi tilanne ei voisi jatkua nykyisellään..
– Sopeutustarve on jatkuvasti kasvanut ennakoitua heikomman talouskehityksen toteutuessa, STTK:n ekonomisti Tom-Henrik Sirviö sanoo.
Vaikutusarvioiden kehittämiseksi ei näin ollen STTK:n kannan mukaan jatkossa riitä valtiovarainministeriön sisäinen kehitystyö.
– Arviointien kehittäminen ja niiden läpinäkyvyyden lisääminen on jatkossa pidettävä myös parlamentaarisen työryhmän pöydällä, Sirviö toteaa.
Suomessa tulisikin nyt kiinnittää huomio tuottavuuskehityksen parantamiseen.
– Myös työryhmän väliraportti osoittaa, että oletettua parempi tai heikompi talouskasvu muuttaa sopeutustarvetta miljardiluokassa, Sirviö muistuttaa.
– Suomen talous pelastuu vain, jos tuottavuuskehitys saadaan kuntoon. Työmarkkinoita kuristava ja kuluttajien ostovoimaa lamauttava lainsäädäntö ei tätä kehitystä mahdollista.
lehti 