”Iranilaiset juhlivat ajatollah Khamenein kuolemaa. Ymmärrän heitä hyvin, sillä nyt maailmassa on yksi fasistinen diktaattori vähemmän. Iranilaiset ovat eläneet vuosikymmeniä vakavia rikoksia ihmisyyttä vastaan suorittavan sortovallan alla, ja he ansaitsevat vapauden ja mahdollisuuden demokratiaan”, europarlamentaarikko Li Andersson (vas) aloittaa.
Vakavin skenaario laajamittainen sota
Andersson jatkaa, että syytä huoleen kuitenkin on.
”Trump ja Netanjahu ovat iskeneet Iraniin nimenomaisena tavoitteenaan vaihtaa maan johto. Hyökkäyksessä ei ole kyse ydinohjelmasta, jonka osalta neuvotteluratkaisu olisi ollut mahdollinen. Kyse on siitä, että Netanyahu sekä Trump näkivät historiallisen mahdollisuuden päästä eroon Khameneista.”
Andersson toteaa, ettei hyviä esimerkkejä siitä, että pommittamalla toisia maita olisi saatu aikaan vakaa demokraattinen siirtymä, juuri ole. Hän kritisoi Trumpia sitä, ettei tällä vaikuta olevan konkreettista suunnitelmaa demokratian edistämisestä maassa.
”Paljon siviilejä on jo kuollut iskuissa ja on olemassa riski, että hyökkäys joko sysää maan kaaokseen tai että Iranin pappisvalta jatkuu toisen johtajan alaisuudessa. Kaikista vakavin skenaario on laajamittaisempi sota Lähi-idässä, kun Iran vastaa Israelin ja Yhdysvaltojen hyökkäykseen iskemällä muihin maihin.”
Jopa Bush haki hyväksynnän senaatista
Andersson pitää huolestuttavana myös sitä, ettei monikaan ulkopoliittinen johtaja uskalla todeta Trumpin ja Netanyahun rikkovan kansainvälistä oikeutta hyökkäyksillään.
”Trump ei edes yrittänyt hakea tukea YK:n turvallisuusneuvostosta eikä hakenut hyväksyntää senaatista, kuten jopa Bush aikoinaan teki. Trump ei tehnyt mitään näistä, koska hän ajattelee olevansa lain yläpuolella. Hänen ei tarvitse välittää sen kummemmin kansainvälisestä oikeudesta tai oman maansa oikeusnormeista, koska kukaan ei puutu hänen tekemisiinsä.”
Lisää aiheesta: Tervetuloa rankaisemattomuuden aikaan
uutiskirje 
