Perun presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestetään sunnuntaina. Toinen kierros on tarpeen, mikäli yksikään ehdokas ei nyt saavuta yli 50 prosentin kannatusta.
Gallupeja johtavan Ollanta Humalan valinta lähentäisi maata Venezuelan Hugo Chávezin ja Bolivian Evo Moralesin vasemmistoblokkiin.
Humala oli ehdolla jo edellisissä vaaleissa, mutta gallupsuosio kääntyi vaalitappioksi. Päällimmäisenä syynä pidettiin liian tiiviitä yhteyksiä Cháveziin.
Samaa kaavaa yritetään nytkin, sillä lokakampanja Humalaa vastaan on jo aloitettu. Gallupkolmonen, entinen presidentti Alejandro Toledo (Perú Posible eli Mahdollinen Peru) väitti vaalitentissä Humalan saavan rahoitusta Venezuelasta. Todisteita Toledo ei ole esittänyt.
Yhtäläisyyksiä Humalalla ja Chávezilla kieltämättä on, sillä molemmilla on sotilastausta. Kumpikin tuli tunnetuksi epäonnistuneen kaappausyrityksen johtamisesta, mistä koituneen julkisuuden myötä he päättivät tavoitella valtaa vaaliteitse.
Humala on hankkinut kansansuosiota näyttäytymällä Evo Moralesin kaltaisena etnisten ryhmien edustajana, mutta sidos on enemmän symbolinen kuin todellinen.
Ollantan isä, entinen kommunistiaktivisti Isaac Humala ihaili muinaista inkaimperiumia ja nimesi poikansa inkanimin: Pachacutec, Ima Sumac, Cusicollur, Antauro ja Ollanta.
Vastustajien lista pitkä
Humalan mahdollisen hallinnon politiikkaa on vaikea ennustaa. Yksi asia on varma: jo ennen valintaansa hän on ehtinyt kerätä mittavan listan vastustajia.
Viimeisin on uusliberaaleista mielipiteistään tunnettu, kirjallisuuden Nobelin voittanut perulainen Mario Vargas Llosa, joka on kommentoinut Perun viimeisten kymmenen vuoden politiikan olleen ”erinomaista”. Humalan valinta asettaisi hänen mukaansa demokratian vaaraan.
Myös Humalan radikaalisuutta on epäilty. Politiikantutkija Carlos Reynan mukaan on mahdollista, että Humalan politiikka muistuttaisi enemmän Ecuadorin entisen presidentin Lucio Gutiérrezin linjaa kuin Chávezia.
Gutiérrez tuli tunnetuksi radikaalina intiaanijohtajana, mutta presidenttiyden myötä hän muuttui Yhdysvaltain lähimmäksi liittolaiseksi ja solmi Ecuadorin historian kohtalokkaimmat vapaakauppasopimukset. Samalla Gutiérrez kavalsi valtavan määrän valtion rahaa.