Saksalaisen Fritz Langin majesteetillinen mykkäklassikko Metropolis (1927) hämmensi torstai-iltana ajattomalla massateollisen konekulttuuriyhteiskunnan kritiikillään Sodankylässä. Pari vuotta sitten Argentiinasta löytynyt reilun puoli tuntia tunnettua versiota pidempi, täydellinen Metropolis esitettiin nyt ensimmäistä kertaa Suomessa.
Ainutkertaisen kaksi ja puoli tuntia pitkästä Metropoliksesta Sodankylässä teki elokuvaan kokonaan uuden ulottuvuuden tuonut elävän orkesterin säestys. Musiikin esitti uskomattoman tarkasti ja rikkaasti ulkomaisilla vahvistuksilla kotimainen alan osaaja Cleaning Women. Kiihkeää tunnelmaa virittävässä musiikissa oli luonteenomaista, että se kykeni erityisesti bassorummulla ja elektronisilla äänimaalailuillaan luomaan ikään kuin elokuvaan alun perin kuuluvaa äänimaisemaa.
Festivaalialueen loppuunmyytyyn isoon telttaan mahtuvat noin 700 katsojaa puhkesivat raikuviin aplodeihin Metropolis-esityksen jälkeen.
Mykkäelokuvien säestetyistä esityksistä on tullut yksi Sodankylän elokuvajuhlien laatumerkeistä. Metropoliksen lisäksi siellä esitetään säestettynä perjantaina Sergei Eisensteinin ohjaama Panssarilaiva Potemkin (1925) ja lauantaina Piel Jutzin Äiti Krausen matka onneen (1929).
Huippuvieraat
avautuvat yleisölle
Sodankylän elokuvajuhlien erikoisuuksiin kuuluvat festivaalin taiteellisen johtajan Peter von Baghin vetämät kuuluisat keskustelut paikallisen koulun voimistelusalissa. Ne ovat suurelle yleisölle avoimia tilaisuuksia, joissa huippuvieraat avautuvat omista elokuvistaan ja omasta elämästään.
Torstain keskustelussa kuultiin yhdysvaltalaista huippukuvaajaa Michael Chapmania (s. 1935), joka on kuvannut muiden muassa Martin Scorsesen elokuvat Taksikuski (1976) ja Kuin raivo härkä (1980) sekä Paul Schraderin Alaston yö -elokuvan (1979).
Sodankylän yöttömän yön valosta innostunut Chapman korosti itse suosineensa kuvauksissaan autenttisten kuvauspaikkojen luonnollista valoa – valospottien sijaan.
Perjantaina von Baghin lauteille kiipeää festivaalin mielenkiintoisin nykyelokuvan vieras, kanadanarmenialainen Atom Egoyan (s. 1963). Hän tutkii elokuvissaan usein seksin, vieraantumisen, salattujen ihmissuhteiden ja perversioiden teemoja.
Kansan Uutisille antamassaan haastattelussa Egoyan sanoo, että hän liikkuu aiheineen arkaluontoisilla alueilla eikä ole aina saanut ymmärrystä elokuvilleen.