Suomen kesä on yhtä eloonjäämistaistelua, mikäli lööppejä on uskominen. Yhdenlainen hysterian huipentuma oli Ilmatieteen laitoksen väärinymmärretty viesti runsaasta UV-säteilystä, josta seurasi kehotuksia sulkea lapset hellepäivinä sisälle.
– Tämä lähti ehkä elämään vähän omaa elämäänsä mediassa. Tottakai voi hakeutua paahteelta suojaan, mutta se on vain yksi keino muiden joukossa, selventää Ilmatieteen laitoksen tutkija Anu Heikkilä.
Ei mikään poikkeustilanne
Säteily oli ja on kyllä voimakasta, muttei poikkeuksellisen. Esimerkiksi vuonna 2007 on ollut toistaiseksi useampia voimakkaan säteilyn raja-arvon 6 ylittäneitä päiviä kuin tänä kesänä. Maalaisjärjellä olisi pärjännyt ilman pelotteluakin.
– Kyllä voidaan viettää ihan normaalia ulkoilmaelämää. Meille on tullut paljon soittoja hätääntyneiltä kansalaisilta, että uskaltaako esimerkiksi lähteä kokemaan verkkoja järvelle, kun säteily on niin voimakasta.
Tutkija muistuttaa, että auringonvalosta ei suinkaan ole pelkkää haittaa terveydelle.
– Joskus tuntuu, että auringon myönteiset terveysvaikutukset jäävät täysin haittojen varjoon. Suomalainen saa vain kolmena kuukautena vuodessa tarpeeksi D-vitamiinia, kesällä auringonvalosta.
Järjellä pärjää edelleen
Auringon UV-säteilyllä on toki todistettu olevan yhteys melanooman esiintymiseen valkoihoisilla. Suurin riskitekijä on palaminen auringossa, erityisesti lapsena. Säteilyn vaikutusmekanismia ei täysin tunneta. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että annostelu on kokonaismäärää tärkeämpää.
Tutkimuksen mukaan auringosta saadun UV-säteilyn kokonaismäärä ei välttämättä lisää riskiä, jos altistus on tasaista. Parhaiten riskiltä välttyy, kun säästää aurinkoon tottumattoman nahkansa palamiselta – siis käyttämällä järkeä auringonotossa ja pukeutumisessa.
Myös solariumissa saatu UVA-säteily altistaa melanoomalle.
Heikkilää huolestuttavatkin rusketusta ihannoiva kauneuskäsitys ja hillitön auringonotto. Aurinkorasvan käyttöä hän silti suosittelee kaikille ulkona oleskeleville, muun normaalin suojautumisen ohella.
Viina tappaa varmemmin
Turhaa huoli säteilystä ei ole, sillä Suomessa melanoomat ovat miltei viisinkertaistuneet sitten 50-luvun. Jos haluaa viettää kesänsä peläten, kannattaa silti ennemmin vältellä alkoholia kuin aurinkoa. Sen haittoja kun on hankalampi torjuakin.
Vuonna 2009 Suomessa kuoli noin 49 900 henkilöä, heistä melanoomaan noin 180. Aivan vaaratonta ei paahde ole muutenkaan, sillä helle vie joka kesä mukanaan joitakin satoja ihmishenkiä. Heistä suurin osa on huonokuntoisia vanhuksia tai muuten sairaita.
Vertailun vuoksi, alkoholista aiheutuviin tauteihin kuoli samana vuonna noin 2070 suomalaista, heistä vajaa neljännes tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen.
Luvusta puuttuvat muut tapaturmat, joihin alkoholilla on ollut osuutta. Näitä on THL:n mukaan reilu tuhat vuodessa. Yhteensä viina vie vuosittain siis yli 3000 suomalaista ollen näin työikäisten merkittävin kuolinsyy.
Ja eniten suomalainen juo kesäkuukausina.
Enemmän vettä, vähemmän viinaa -ohjeen noudattaminen tekisi sekä lööpeistä että suomalaisten kesäisestä selviytymisseikkailusta huomattavasti tylsempiä.
Lähteet: Tilastokeskus, Ilmatieteen laitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Duodecim-terveyskirjasto
lehti 