KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Vanhakantaista puolustuspolitiikkaa: ”Paljon miehiä metsässä kiväärin ja miinan kanssa”

Miinat ovat vaaraksi siviiliväestölle sotatilan päättymisen jälkeen.

Miinat ovat vaaraksi siviiliväestölle sotatilan päättymisen jälkeen. Kuva: LEHTIKUVA

Rauhanliiton Laura Lodenius arvioi, että perussuomalaisten käsitys sotilaallisesta puolustuksesta on nostalginen.

Tuula Kärki
12.8.2011 16.11

Eduskunnalle siirtyvä jalkaväkimiinasopimuksen hyväksyminen ilahduttaa kansalaisjärjestöissä. Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius muistuttaa, että asian puolesta on tehty töitä 15 vuotta.

Kyse on Suomen liittymisestä jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen, joka tuli voimaan vuonna 1999. Se kieltää miinojen käytön, kehityksen, tuotannon, hankinnan, varastoinnin ja kuljetukset. Suomen liittyminen on junnannut, vaikka periaatteessa jo kahden ulko-ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan siihen olisi oltu liittymässä.

– Viimeiseen asti jännitimme, pitääkö aikataulu, johon on sitouduttu. Suomi veti samaa linjaa vuodesta toiseen, toistellut, että sopimus on tärkeä, muttemme voi vielä liittyä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Edellisen eduskunnan heiniä

Lodenius kuitenkin varottaa siitä, että huhtikuussa aloittanut eduskunta ei suoranaisesti ole esityksen takana, koska sen valmisteli ennen vaaleja istunut hallitus.

– Olisi ollut luontevaa, että edellinen hallitus olisi hoitanut asian, sillä enää ei istu se eduskunta, joka on selonteolla linjannut sopimukseen liittymisen. Edellinen hallitus ei ehtinyt saada esitystä eduskuntaan asti ja uusi hallitus otti sen nimiinsä, Lodenius toteaa.

– Nyt on eri kansanedustajat eivätkä he tavallaan ole sitoutuneet tähän asiaan.

Esitys kuitenkin mennee läpi, koska vain yksi puolue on puheenjohtajansa suulla ilmoittanut vastustavansa sopimukseen liittymistä. Se on perussuomalaiset.

– Muut puolueet ovat olleet mukana prosessissa, vaikka varmasti niissä on yksittäisiä kansanedustajia, jotka vastustavat sopimusta, Lodenius uskoo.

Kustannustehokkaat miinat

Eduskunnan perussuomalaiselta puolustusvaliokunnan puheenjohtajalta Jussi Niinistöltä tulikin jo torstaina tiedote, jossa hän totesi, että Ottawan sopimukseen ei tule liittyä.

– Kyseessä on vuosia vatvottu poliittinen päätös, joka on sekä sotilaallisesti että taloudellisesti mieletön, Niinistö kirjoitti.

Hän pitää jalkaväkimiinoja sodassa Suomen puolustukselle olennaisen tärkeinä.

– Meillä on pitkät rajat, mutta vähän puolustajia. Miinat eivät ole hyökkäysaseita. Niiden käytöllä säästetään omia sotilaita ja aiheutetaan hyökkääjälle tappioita. Rauhan aikana miinat ovat varastoissa eivätkä aiheuta ongelmia kenellekään, Niinistö arvioi.

Hän muistutti myös, että jalkaväkimiina on kustannustehokas.

Nostalgiset perussuomalaiset

Lodeniuksen mielestä perussuomalaiset tuntuvat mieltävän puolustusasiat vanhanaikaisesti.

– Heidän näkemyksensä on jotenkin nostalginen. He tuntuvat haluavan puolustuksen, jossa on paljon miehiä metsässä kiväärin ja miinan kanssa. He eivät miellä uudenlaista liikkuvampaa ja paljon teknologisempaa puolustusta.

Hän toteaa Suomea pidettävänkin tästä syystä erikoisena tapauksena.

Onneton hokema pitkästä rajasta

Lodenius toteaa myös, että Jussi Niinistönkin toistama hokema Suomen pitkästä maarajasta on alkanut elää omaa elämäänsä maailmalla. Sillä lienee haluttu aikanaan muistuttaa muille, että Suomella on Venäjä vieressään.

– Mutta siitä syntyi onneton väärinkäsitys,että meidän itäraja on miinoitettu rauhankin aikana. Sitä olemme saaneet oikoa niin puolustusvoimissa kuin rauhanliikkeessä. Viimeksi tänään olen lähettänyt viestin siitä, että meillä ei ole rauhan aikana aktiivisia miinakenttiä, Lodenius sanoo.

– Jopa monet nuoret armeijan käyneet suomalaismiehetkin luulevat, että rajalla on miinat ja siksi sieltä on tullut niin vähän pakolaisia. Mutta miinoja ei ole ainakaan meidän puolella.

Lodenius toteaa, että hokeman vuoksi luullaan myös, että miinoja on ollut tarkoitus latoa vain viivaksi rajan pintaan.

– Todellisuudessa niitä oli tarkoitus käyttää kaikissa eri puolustushaaroissa koko maan alueella.

Siviileille vaaraksi

Lodenius muistuttaa, että miinoista luovutaan, koska sodankäynnissä on sallittu vain sellaiset aseet, joiden voima kohdistuu vihollisen sotilaisiin.

– Miina taas jää maastoon ja siksi siviiliväestö on vihollisen sotilaita suuremmassa vaarassa.

Vaaratilanne jatkuu vuosia sotatilan päättymisen jälkeenkin.

– Suomessa yhä siivotaan edellisen sodan jälkiä, vanhoja pommeja ja granaatteja ynnä muuta. Näin on kaikissa sodissa, joissa on käytetty miinoja. Siksi miinakampanja ei olekaan ensisijaisesti pasifistisen rauhanliikkeen vaan humanitääristen järjestöjen kampanja.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Palestiinan lippu liehuu Palestiinan edustustolla Helsingissä.

Vasemmistoliitossa ollaan huolissaan Palestiinan tunnustamisen suhteen: Näyttää siltä, että pääministeri on perussuomalaistan ja kristillisdemokraattien panttivankina

Onko kyse siitä, että hyväksymällä pieni kusetus saadaan pidettyä palkkatasoa tarpeeksi alhaalla, Toni Malmström pohtii.

Näin kerrostalotyömaalla vedätetään – ”Ihan sama mikä hallitus on vallassa, harmaan talouden toimet eivät etene”

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Uusimmat

Kiskoilta löytyy ruumis Anu Ojalan uudessa jännärissä.

Anu Ojalan Tarkka-ampuja tarjoaa kiihkeää toimintaa ja ohutta sanomaa

Palestiinan lippu liehuu Palestiinan edustustolla Helsingissä.

Vasemmistoliitossa ollaan huolissaan Palestiinan tunnustamisen suhteen: Näyttää siltä, että pääministeri on perussuomalaistan ja kristillisdemokraattien panttivankina

Onko kyse siitä, että hyväksymällä pieni kusetus saadaan pidettyä palkkatasoa tarpeeksi alhaalla, Toni Malmström pohtii.

Näin kerrostalotyömaalla vedätetään – ”Ihan sama mikä hallitus on vallassa, harmaan talouden toimet eivät etene”

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Näin kerrostalotyömaalla vedätetään – ”Ihan sama mikä hallitus on vallassa, harmaan talouden toimet eivät etene”

 
02

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
03

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

21.07.2025

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

21.07.2025

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

20.07.2025

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

19.07.2025

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään