KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Kolmikanta murroksessa

Kansan Uutiset
1.4.2009 21.44
Fediverse-instanssi:

Pääministeri Matti Vanhanen iski kirveensä kiveen yrittäessään saada liikkeelle työeläkkeelle siirtymisen alaikärajan nostamisen kahdella vuodella neuvottelematta asiasta työmarkkinajärjestöjen kanssa. Hän perusteli menettelytapaansa sillä, että ay-liikkeen kanta olisi kuitenkin ollut kielteinen. Tässä hän oli oikeassa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Ajan hengessä on jotain erityistä, jos pääministeri Vanhasen mielestä hänen menettelytapansa oli sopiva.

Suomalainen työeläkejärjestelmä on pitkälti kolmikantaisen yhteistyön hedelmä. Sen luominen, ylläpito ja kehittäminen ovat pakottaneet osapuolet neuvottelemaan ja sopimaan asioista toistensa kanssa. Järjestelmän kehittämisen alkuaikoina neuvoteltiin etuuksien parantamisesta mutta 1990-luvulta alkaen myös etuuksien heikentämisestä.

Työeläkejärjestelmän muovaamisessa hyvin oleellista on ollut osapuolten yhteistyö. Se on saattanut parantaa esimerkiksi ay-liikkeen ja hallituksen välistä luottamusta hallituksen kokoonpanosta riippumatta. Parhaassa tapauksessa hyvä luottamus on edistänyt kansalaisten hyvinvoinnin kannalta tärkeiden talous- ja sosiaalipoliittisten ratkaisujen tekemistä.

Luottamuksen kehittäminen ja ylläpito eivät ehkä ole itsetarkoituksia, mutta pääministerin yritys oli täydellisessä ristiriidassa perinteisen kolmikantaisen sopimisen kanssa. Pääministerin avoin ja aktiivinen kolmikantaisen sopimisen pelisääntöjen rikkominen on huonointa mahdollista käyttäytymistä, jos halutaan ylläpitää neuvotteluosapuolten välistä luottamusta.

Pelisäännöissä tapahtui iso muutos, kun Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ilmoitti luopuvansa tulopoliittisten kokonaisratkaisujen tekemisestä. Linjaratkaisu ei ollut lopulta suuri yllätys.

EK:n päätökset noudattelevat viime kädessä suomalaisten monikansallisten suuryritysten etujen valvontaa. Näiden yritysten sidos Suomeen ja suomalaiseen yhteiskuntaan on varsin löyhä verrattuna perinteisiin pelkästään Suomessa toimiviin vientiyrityksiin ja niiden omistajiin. Maailmassa, jossa monikansalliset yritykset voivat kilpailuttaa alueita ja valtioita keskenään, tulopoliittisten kokonaisratkaisujen tekeminen ei välttämättä ole suuryritysten etujen vaalimisen kannalta tarpeellista.

Vaikka EK ei olekaan julistanut kolmikantaisen yhteistyön loppua, se ei ole ollut tulopolitiikkaa lopettaessaan huolissaan siitä, että tulopoliittisiin instituutioihin sitoutunut luottamuspääoma saattaa rapautua tulopolitiikasta irrottauduttaessa.

Sekä EK:n irtautuminen tulopoliittisten kokonaisratkaisujen tekemisestä että pääministeri Vanhasen yritys ovat esimerkkejä suomalaisen kolmikantaisen neuvotteluperinteen murroksesta. Tähän ei ehkä kannattaisi kiinnittää erityistä huomiota, jos kolmikannassa olisi kysymys pelkästään tavasta neuvotella.

Kolmikantaisen neuvotteluperinteen murroksesta voidaan edetä sen murentumiseen. Pääministeri Vanhasen yrityksessä saattaa kuvastua joidenkin keskeisten poliittisten puolueiden ja päättäjien halu irtaantua tästä perinteestä. EK:n linjausta voidaan tulkita samalla tavalla.

Jos tällaisia pyrkimyksiä on, niistä tulisi voida keskustella avoimesti.

Suomalaista yhteiskuntaa pidetään edelleen konsensusyhteiskuntana, jossa vallitsee varsin suuri yksimielisyys siitä, mihin suuntaan maatamme olisi kehitettävä. Konsensuksen muodostamisessa suomalainen tulopolitiikka on ollut ratkaisevassa asemassa.

Sen tähden irtiotot suomalaisen tulopolitiikan perinteestä ovat merkittäviä. Tulopolitiikan jälkeinen aika voi olla siirtymistä myös konsensuksen jälkeiseen aikaan.

Kun Suomessa tulopolitiikasta käyty keskustelu ja väittely oli kuumimmillaan, mielenosoituksissa saattoi olla näkyvästi ja kuuluvasti esillä tunnus ”Alas tulopolitiikkaa! Alas luokkasopu!” Kun tästä tunnuksesta poistaa huutomerkit, saa ennusteen, joka tiivistää tulopolitiikan jälkeisen ajan yhtä vaihtoehtoista kehityssuuntaa.

Kirjoittaja on erikoistutkija Palkansaajien tutkimuslaitoksessa.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Emme muista sotia, jotka melkein syttyivät

Veikka Lahtinen

Suomi siirtyy miniaskelin kohti pelkäämäänsä Venäjää

Suomessa työmarkkinat ovat poikkeuksellisen eriytyneitä sukupuolen mukaan. Hoiva-alalla työskentelevistä ylivoimainen enemmistö on naisia.

Mutta me miehethän olemme jo tasa-arvoisia?

Kiinteistöbisneksessä pyörivät rahamäärät ovat valtavia. Kuva on Helsingin Lauttasaaresta.

Vieraskynä: Euroopan kohtuuhintaiset asunnot ovat pian vapaata riistaa sijoittajille

Uusimmat

Daniil Kozlov

Vapaaksi määrittelyn kahleista – Daniil Kozlovin Ryssä on tarina suomenvenäläisestä lapsuudesta ja nuoruudesta

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela puhui Työväen vappujuhlassa Helsingissä perjantaina.

Minja Koskela vappupuheessa: ”Petterin ja Riikan on korkea aika riisua vappunaamarit”

Eniten aktivisteja murhataan maan lounaisosissa, jossa huumesota on kiivaimmillaan. Arkistokuvassa valvontapiste Atratojoella Chocóssa.

Kolumbia on hengenvaarallinen maa ihmisoikeuksien puolustajille

Hallitus valitsi heikentää hyvinvointivaltiota myös toisella merkittävällä tavalla. Hallitus on lähtenyt ristiretkelle suomalaista järjestökenttää vastaan, suomi SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen vappupuheessaan. Kuva on vuodelta 2023, jolloin Syvärinen puhui Helsingissä.

SAK:n Syvärinen: Oikeistohallituksen työn tuloksena meillä on nyt ennätystyöttömyys ja ennätysvelka

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Uuden reseptin aika – vanhalla saatiin lisää työttömyyttä, konkursseja ja valtionvelkaa

 
02

Koskelalta tyly arvio hallituksen kehysriihipäätöksistä: ”Jopa kuolemasta seuraa jatkossa maksu”

 
03

Viisi näkökulmaa hyvinvointivaltioon – Kysyimme asiantuntijoilta, mikä säilyy ja mikä muuttuu

 
04

Sosiaalityöntekijä oikoo ministerin puheita: ”Eikö tämän hallituksen ylimielisyydellä ole mitään rajaa?”

 
05

Professori varoittaa ydinenergialain muuttamisesta – ”Lisää ydinaseiden käyttöön liittyvää riskiä”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Li Andersson: Onko kukaan Suomen poliittisessa historiassa pettänyt lupauksia ja epäonnistunut tavoitteissaan pahemmin kuin Petteri Orpo ja Riikka Purra

01.05.2026

Riisto jatkuu – Miten työperäiseen hyväksikäyttöön pitäisi puuttua?

01.05.2026

Israel on kaapannut suomalaisen aktivistin kansainvälisillä vesillä – Kansanedustajat ja mepit vetoavat ulkoministeriin

30.04.2026

Oppositiolta yhteinen välikysymys hallituksen epäonnistuneesta talouspolitiikasta: ”Näytöt on annettu, ja pahalta näyttää”

30.04.2026

Suomalaisen vasemmiston uusi eurooppalainen koti – Tällainen on Euroopan vasemmistoliitto ELA

30.04.2026

Yrttiaho: Ydinaseiden käytöstä päättävät vain ydinasevallat – ”Toivoisin tässä rehellisyyttä”

29.04.2026

Honkasalo: Suomen paikka on ydinaseettomien maiden joukossa

29.04.2026

Hallitus tekee tieten tahtoen riittämätöntä ilmastopolitiikkaa, syyttää vasemmistoliiton Veronika Honkasalo

29.04.2026

Viisi näkökulmaa hyvinvointivaltioon – Kysyimme asiantuntijoilta, mikä säilyy ja mikä muuttuu

29.04.2026

Suhteellisen demokraattinen puolentoista miljardin ihmisen valtio – Minne Intia on matkalla?

28.04.2026

Lyhyempi työaika ja lisää arkivapaita, ehdottaa vasemmistoliiton Minja Koskela

27.04.2026

Uuden reseptin aika – vanhalla saatiin lisää työttömyyttä, konkursseja ja valtionvelkaa

27.04.2026

Zimbabwessa koululaiset rakentavat omat lamppunsa, joiden valossa voivat opiskella

27.04.2026

Afrikassa yhä eniten lapsityövoimaa – muuttoliike ja kriisit lisäävät hyväksikäyttöä

26.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset