– WWF ei missään nimessä suosittele norjalaista kassilohta. Se on WWF:n kalaoppaassa keltaisella eli harkittavien lajien listalla, sanoo järjestön Itämeri-ohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen.
Vilhusen mukaan kasvatetun kalan arviointi on erilainen kuin villin kalan. Esimerkiksi kasvatettu lohi on tuotantoeläin, joka ei voi kuolla sukupuuttoon.
Kalatalouden Keskusliitto väittää tiedotteessaan, että WWF:n kalaoppaan suositukset ajavat norjalaisen kasvatetun lohen käytön lisääntymiseen.
WWF sanoo tuntevansa norjalaisen kassilohen ekologisen jalanjäljen hyvin. Kasvatettua lohta tulee välttää, koska sen viljelyssä kuluu enemmän kalaa rehuna kuin mitä itse viljely tuottaa. Lisäksi Norjan viljelylaitosten karkulaiset aiheuttavat tautiriskin luonnonkaloille ja risteytyminen heikentää villin lohen elinkelpoisuutta. Kasvatus myös likaa vesistöjä.
Suojelujärjestö pitää Kuluttajan kalaoppaan kalastajilta saamaa kritiikkiä perusteettomana. Järjestö haluaa suosituksillaan uhanalaisten lajien suojelemisen lisäksi edistää kestävästi tuotetun kotimaisen kalan käyttöä sekä kalastuselinkeinon elinvoimaisuutta. WWF Suomi korostaa, että kalaoppaan suositukset ja niiden perustelut kestävät hyvin päivänvalon.
Suositukset kotimaisen kalan osalta perustuvat Suomen ympäristöhallinnon uhanalaisarvioon eli ns. punaiseen kirjaan ja muihin viranomaisarvioihin sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen selvityksiin. Ulkomaisten lajien osalta suositukset perustuvat laajoihin kansainvälisiin arvioihin.
– WWF ei vaikuta luokituksiin, vaan tekee omia suosituksiaan, jotka ovat kuitenkin virallisten arvioiden mukaisia. On kiistämätön tosiasia, että Itämeren villi lohi on vaarantunut laji, ja vaellussiika ja ankerias on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi lajeiksi. Tavoitteenamme on, että näiden lajien kannat elpyisivät ja niitä voisi tulevaisuudessa jälleen kalastaa kestävällä tavalla, Vilhunen sanoo.
Sushiravintoloista silakkaa
Kalastajien jyrkkä reagointi on WWF:n mielestä valitettavaa erityisesti siksi, että järjestö pyrkii nimenomaan lisäämään kotimaisen kalan osuutta suomalaisten ruokalautasilla. Lähes kaikki Kuluttajan kalaoppaan vihreän eli suositeltavien lajien listan kaloista ovat kotimaisia.
– Olemme muun muassa edistäneet kotimaisen kalan paluuta julkisen sektorin ruokahuoltoon, ja jopa monet sushiravintolat ovat korvanneet tonnikalan silakalla ja kasvatetulla siialla, Sampsa Vilhunen muistuttaa.
– Pitkällä tähtäimellä suositustemme noudattaminen tukee kalastuselinkeinon elinvoimaisuutta Suomessa.
Vilhusen mukaan WWF:n perustelut kalaoppaan suosituksille ovat läpinäkyviä. Laaja kalaopas perusteluineen on kaikkien saatavilla WWF Suomen verkkosivuilla.
lehti 