Verohallinto keräsi valtiolle, kunnille, Kelalle, seurakunnille ja metsänhoitoyhdistyksille viime vuonna 49 miljardia euroa verotuloja. Se on 7,8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Valtiolle tilitetyt verot kasvoivat 13,6 prosenttia ja kunnille tilitetyt verot 4,0 prosenttia, kertoo maanantaina ilmestynyt Verohallinnon vuosikertomus.
Verohallinto kerää verotulot yhteiskunnan käyttöön mahdollisimman täysimääräisinä. Tässä verovalvonta on keskeisessä roolissa. Pääosa valvonnasta tehdään verotuksen yhteydessä yhdistelemällä ja vertailemalla asiakkaalta ja muista lähteistä saatuja tietoja. Näiden toimien perusteella Verohallinto määrää veroina maksettavaksi noin 1,7–2 miljardia euroa joka vuosi.
Harmaan talouden kohteiden verotarkastuksiin Verohallinto käytti viime vuonna 25 000 työpäivää. Niiden perusteella maksuun pantiin 57 miljoonaa euroa.
Verohallinnosta on viidessä vuodessa vähentynyt yli 680 henkilötyövuotta. Samaan aikaan asiakasmäärä on kasvanut ja Verohallinnolle on tullut uusia tehtäviä.
Suomi verottajana OECD:n keskitasoa
Maanantain julkaistiin myös verotuksen taskutilasto, joka antaa kokonaiskuvan verotuksen kehityksestä. Esimerkiksi vuosien 2005 ja 2010 välillä osakeyhtiöiden maksama osuus tuloveroista on laskenut 17,7 prosentista 14,8 prosenttiin ja maatilatalouden harjoittajien osuus kasvanut 2,1 prosentista 4,7 prosenttiin. Vähennyksiä varten ilmoitetut asuntolainan korot ovat puolestaan laskeneet vuoden 2007 2,2 miljardista eurosta vuoden 2010 1,2 miljardiin.
Lisäksi julkaisussa verrataan Suomen verotusta muihin OECD-maihin. Vuonna 2010 Suomen veroaste, eli verojen prosenttiosuus bruttokansantuotteesta, oli 42,1 prosenttia, mikä oli OECD-maiden keskitasoa. Tuloverojen osuus verotuloista oli 35,7 prosenttia ja kulutusverojen, kuten arvonlisäveron, osuus 31,5 prosenttia.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa veroaste oli 24,8 prosenttia, tuloverojen osuus verotuloista 43,0 ja kulutusverojen osuus 17,9 prosenttia.