KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Etsijä siru sydämessä

Elvi Sinervo (1912–1986). Kuva on vuodelta 1971.

Elvi Sinervo (1912–1986). Kuva on vuodelta 1971. Kuva: KU:n arkisto

Elvi Sinervon syntymästä tulee tänään kuluneeksi sata vuotta. Kirjailijan nimikkoseura on pieni, mutta vireä.

Anna Paju
4.5.2012 11.00

Elvi Sinervo -seura

20 vuotta sitten perustettu seura ei ole koolla pilattu, mutta sitäkin vireämpi. Yhdistyksen tarkoitus on vaalia Sinervon kirjailijantyötä ja tehdä tunnetuksi hänen tuotantoaan.

Yksi tärkeä toimintamuoto ovat lukupiirit. Niissä on käsitelty paitsi kirja kirjalta Sinervon tuotantoa, myös muutakin kauno- ja tietokirjallisuutta.

– Viime aikoina olemme lukeneet muun muassa Erkki Tuomiojan isoäidistään Hella Wuolijoesta kirjoittaman Häivähdys punaista ja Rosa Liksomin Hytti numero kuusi -romaanin, kertoo Iiro Kajas.

Kirjailijan nimikkoseuran puheenjohtaja tunnistaa Sinervon ”rimpuilussa” itseäänkin.

Yhteisiä teatterikäyntejä ja retkiä on tehty esimerkiksi Verlan tehdasmuseoon ja Hämeenlinnaan. Siellä vierailtiin vankilassa, jossa Sinervo jatkosodan aikana istui.

Vakaumuksellinen työväenkirjailija ja rauhanaktivisti, runoilija, suomentaja, poliittinen vanki. Muun muassa tätä oli Elvi Sinervo.

Sinervoa tuntemattomille ihmisille kirjailijan nimikkoseuran puheenjohtaja Iiro Kajas esittelisi ensimmäisenä tämän tuotannon kahta eri puolta.

– Usein sanotaan Sinervon oman kaunokirjallisen tuotannon päättyneen 1956 ilmestyneeseen runokokoelmaan Neidonkaivo ja on pohdittu miksi hän sen jälkeen vaikeni kirjailijana.

Tämä ei Kajaksen mielestä tee täysin oikeutta Sinervolle.

– Hyvänen aika, siitä alkoi todella mittava suomennostyö, joka käsittää toista sataa nimikettä ja jatkui Sinervon kuolemaan asti. Sitä ei pidä vähätellä tai unohtaa.

Kääntäjän työn arvoa ja merkitystä ei Kajaksen mielestä aina täysin ymmärretä.

– Suomentajan työ huomataan vain silloin kun suomennos on huono.

Sinervo suomensi muun muassa Hermann Hesseä ja Bertolt Brechtiä. Henrik Tikkasen osoitetrilogia on yksi Iiro Kajaksen suomennossuosikkeja.

Monipuolinen Sinervo

Sinervon ura alkoi Tulenkantajien ja työväen lehdissä julkaistuista teksteistä.

Monelle lienevät Agit-Propin laulamina tuttuja Lintu mustasiipi lennä ja Sinä tiedät luokkasi lait. Molemmat kertovat Kemissä 1949 tapahtuneesta lakkomielenosoituksesta, jossa kaksi työläistä saivat surmansa.

Niinikään Agit-propin tunnetuiksi tekemiä Sinervo-tekstejä ovat Natalia ja SKP:n 30-vuotisjuhlaan kirjoitettu Kivinen laulu. Se, jossa ”tulipatsaina kolme kirjainta loimuaa”.

Sinervon tuotantoon mahtuvat lähes kaikki kirjallisuuden lajit runoista näytelmiin. Yleisesti hänen teoksistaan keskeisimpänä pidetään vuonna 1946 julkaistua romaania Viljami Vaihdokas.

Kajas nostaa esiin myös esikoisteoksen Runo Söörnäisistä, joka nimestään huolimatta on novellikokoelma sekä Palavankylän seppä -romaanin.

– Siinä on paljon hänen omaa henkilöhistoriaansa mukana, kuten muissakin Sinervon teoksissa.

Kiilan kantaviin voimiin kuulunut Sinervo itse kertoi lapsena koetun, kansan kahtia jakaneen kansalaissodan vaikuttaneen syvästi hänen kirjailijan uraansa.

– Sinervo joutui käymään jaakobinpainia siitä, mikä on taiteen ja ideologian välinen suhde, sanoo Iiro Kajas.

Tunnistettavaa rimpuilua

Kajasta kiehtoo paitsi Elvi Sinervon tuotanto, myös tämän persoona.

– Kalevi Kalemaan elämänkertateos Vuorelle nousija antaa Sinervosta kuvan ristiriitaisena ihmisenä, Kajas kuvaa ja sanoo tunnistavansa Sinervon ”rimpuilussa” itseäänkin.

– Hänellä oli myös voimakas taipumus pessimismiin ja skeptismiin. Tunnistan hänessä myös kiinnostuksen hyvin monenlaisiin elämänilmiöihin. Tämä näkyi muun muassa siinä, miten häntä vankilassa ollessaan alkoi muiden poliittisten vankien lisäksi kiinnostaa myös kriminaalien kohtalot ja vaiheet.

Sinervon tuotannossa Kajaksen mielestä tarttumapintaa myös nykylukijalle.

Tuotannossa ja sen kaaressa näkyy vahvasti etsiminen ja ihminen erisorttisten paineiden ristitulessa.

– Se on varmasti jotain, josta tämän päivän monenlaisissa paineissa kärvistelevä nykyihminen voi saada otteen.

Viljami Vaihdokas -romaanin päähenkilöllä oli ”siru sydämessä”.

– Se tekee ihmisestä taiteilijan, Kajas päättelee.

– Sinervo joutui kamppailemaan sen sirunsa kanssa, koska häneen kohdistui niin paljon erilaisia odotuksia eri tahoilta.

Elvi Sinervo

– 4.5.1912–28.8.1986

– Kirjailija, runoilija ja suomentaja. Vakaumuksellinen vasemmistolainen, joka toimi SKP:ssä.

– Kulttuuriyhdistys Kiilan jäsen. Lapsuuden perhe asui Vilhonvuorenkujalla Helsingin Sörnäisissä. Sisar Aira oli myös kirjailija, toinen sisar Sylvi-Kyllikki Kilpi toimi kansanedustajana.

– Joutui vankilaan poliittisen kantansa vuoksi jatkosodan aikaan. Vankilassa kirjoitti vessapaperille osan kokoelmastaan Pilvet.

– Oli naimisissa kansanedustajana toimineen lääkäri Mauri Ryömän kanssa.

No, paljonkos muutit maailmaa? Elvi Sinervon syntymästä 100 vuotta. Juhlatilaisuus su 6.5. Työväenliikkeen kirjastossa. Esiintymässä mm. Sinervon tytär, suomentaja Liisa Ryömä. Tilaisuuteen ilmoittautuminen on päättynyt.

Elvi Sinervo -seura

20 vuotta sitten perustettu seura ei ole koolla pilattu, mutta sitäkin vireämpi. Yhdistyksen tarkoitus on vaalia Sinervon kirjailijantyötä ja tehdä tunnetuksi hänen tuotantoaan.

Yksi tärkeä toimintamuoto ovat lukupiirit. Niissä on käsitelty paitsi kirja kirjalta Sinervon tuotantoa, myös muutakin kauno- ja tietokirjallisuutta.

– Viime aikoina olemme lukeneet muun muassa Erkki Tuomiojan isoäidistään Hella Wuolijoesta kirjoittaman Häivähdys punaista ja Rosa Liksomin Hytti numero kuusi -romaanin, kertoo Iiro Kajas.

Kirjailijan nimikkoseuran puheenjohtaja tunnistaa Sinervon ”rimpuilussa” itseäänkin.

Yhteisiä teatterikäyntejä ja retkiä on tehty esimerkiksi Verlan tehdasmuseoon ja Hämeenlinnaan. Siellä vierailtiin vankilassa, jossa Sinervo jatkosodan aikana istui.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
05

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään